Liikunnan riemu

Niin minä sitten innostuin tänään lähtemään takaisin tuonne Jyväsjärvelle ja vuokrasin ne luistimet kahdeksi tunniksi. Olin tehnyt Spotify:hin hyvän mielen biisilistan ja aurinko paistoi täydeltä taivaalta, joten mikä kerta kaikkiaan saattoi mennä vikaan? Alkuun meinasi usko loppua kesken, sillä oletin noilla retkiluistimilla luistelemisen olevan aivan yhtä yksinkertaista kuin tavallisillakin luistimilla. Ei se aivan ollut. Tai ehkä vaikutusta oli myös sillä, että olen ylipäänsäkin luistellut viimeksi vuosia takaperin.

Ensimmäinen kierros tuolla radalla (joka on muuten 2,5 kilometriä pitkä) meni horjahdellessa ja lähinnä tasatyöntöjä vedellessä ja kirosin mielessäni jo koko kahdentoista euron menetystä. Pysähtelin radan laidalle vähän väliä kiristelemään luistimien remmejä, sillä en tahtonut saada niitä tarpeeksi tiukalle ja olin varma, että olen rähmälläni vielä jossain vaiheessa kun kenkä lipsahtaa terän päältä pois kokonaan. En kuitenkaan antanut periksi vaan istahdin ensimmäisen kauan kestäneen kierroksen jälkeen penkille asentamaan noita tossuja uudelleen ja sain ne vihdoin kunnolla kiinni. Toinen kierros mentiinkin jo ihan toisella meiningillä ja nautin luistelemisesta aivan suunnattomasti. Kuuntelin ylistysmusiikkia, kiittelin Jumalaa ja hymyilin kuin se kuuluisa Hangon keksi. Vielä lähdin kolmannellekin kierrokselle, mutta sen loppuvaiheessa kädet ja jalat alkoivat jo painaa. En ollut luistellut tosiaan vuosiin ja se kyllä tuntui.

Toiselle kierrokselle lähtiessä luistimetkin oli jo kunnolla jaloissa kiinni. :D

7,5 kilometrin jälkeen jano oli erittäin kova. Niinpä palauttaessani luistimia ostin itselleni myös tripin ja korvapuustin, jotka tuoksuivat niin mahtavalle jo luistimia vuokratessani. Tuo korvapuusti oli muuten todella iso, vaikka tuosta kuvasta sitä ei näekään. :D Menin siis nauttimaan vielä hetkeksi auringon säteistä ulos terassille nauttimaan tuosta aivan uskomattoman hyvästä pullasta!

Iloinen reippailija kotiinpaluun jälkeen.

Kotiin kävellessäni minulle tuli joku tilapäinen mielenhäiriö, aurinko oli ilmeisesti saanut paistaa nuppiini hieman liian kauan. Minä nimittäin eksyin matkalla kotiin kukkakauppaan ja ostin itselleni orkidean. :D Orkideat ovat aina mielestäni olleet aivan uskomattoman kauniita ja minä sainkin sellaisen ylioppilaslahjaksi. Se kuitenkin tiputti kukkansa aika pian ja olin ihan varma, että se oli kuollut. Mutta ei se sitten ilmeisesti ollutkaan. Toivottavasti saan tämän pysymään hengissä ja kukkimaan pitkään. 

Kotiinpaluun jälkeen jouduinkin pienille torkuille, sillä auringonpaiste meinasin tehdä tepposiaan taas pitkästä aikaa. Pää meinasi alkaa särkemään ja minulla oli hieman paha olo, mutta onneksi päiväunilla ja sen jälkeen ruoalla selvittiin. Sellainen päivän alku, ei hassumpi ollenkaan. :) Nyt jatkan Alajärven Arvokas -tapahtuman tuijottelua netistä loppuillan, hyvät lauantai-illan jatkot teille kaikille!