Day 07 – Your best friend

Tiedäthän sinä, että minä pidän sinusta.

Jos näkisit itsesi minun silmin, tietäisit miksi.

Jos näkisit sydämeeni, tietäisit kuinka paljon.

Olen tuntenut parhaan ystäväni esikoulusta saakka. Hän on aina ollut minulle todella läheinen, mutta ylä-asteen lopun ja lukion alun välillä ystävyyssuhteemme on lähentynyt ja nykyään, lukion viimeistä vuotta käydessämme, olemme koulussakin melkein enemmän yhteinen käsite kuin kaksi eri opiskelijaa. Paidaksi ja pepuksikin nimitetty parivaljakko, jota ei vain voi täysin ymmärtää.



Paras ystäväni tuntee minut tällä hetkellä paremmin kuin kukaan muu. Vaikka en sanoisi sanaakaan tullessani kouluun, hän tietää sillä siunaaman sekunnilla kun näkee minun tulevan kouluun, millä tuulella olen. Sama toisin päin. Hän on se joka saa minut nauramaan, vaikka minun tekisi mieli hypätä pilvenpiirtäjän huipulta hirttosilmukka kaulassa. Meillä on myös maailman huonoin huumori ja toisinaan täydelliseen repeämiseen riittää vain vilkaisu toisen suuntaan. Muutamaan kertaan koko luokka on kääntynyt katsomaan meitä silmät pyöreänä, kun me nauramme jollekin omalle jutulle naama punaisena.

Paras ystäväni on äärimmäisen luotettava, huumorintajuinen, empaattinen (jos itket, hän itkee varmasti kanssasi) ja vain yksinkertaisesti maailman paras. Olen jo alkanut kauhulla odottamaan hetkeä jolloin hän ei enää istukaan oppitunnilla vierelläni, naura kanssani asioille, joita muut eivät ymmärrä ja ole piristämässä minua, kun koko maailma tuntuu kaatuvan niskaan. Onneksi puhelimet on keksitty ja kyllähän niitä uusiakin ystäviä tulee. :)


Ps. Ystäväni ei tiedä blogista, joten tästä syytä hänen henkilöllisyytensä pysyy salassa. :)