19. tammikuuta 2014

Onnea on..

Minuun iski eilen aamulla yllättäen onnellisuuskohtaus. Tiedättekö sen fiiliksen, kun äkkiarvaamatta suupielet kääntyvät osoittamaan kohti korvia, tekisi mieli ottaa muutama tanssiaskel ja lopulta onnenkyyneleet kutittelevat silmäluomia? Ainakin minun tapauksessani näillä parhaimmilla onnellisuuskohtauksilla ei yleensä ole edes minkäänlaista yhtymäkohtaa ympärillä vallitsevaan tilanteesen. Koen suunnatonta onnellisuutta välillä viettäessäni aikaa mahtavien ystävieni kanssa ja onnellisuuteni oli myös huipussaan viime kesäisellä Lontoon-matkallani. Onnea ovat myös ne isommat hetket, mutta spesiaalimpaa näistä kohtauksista minun tapauksessani tekevät sen, että ne sattuvat mitä ihmeellisimmissä tilanteissa. Muistan kun kerran lukioaikanani olin Vimpelissä koulupöytäni ääressä laskemassa matikanlaskuja, kun minut valtasi niin syväänluotaava onnellisuus, että taisin tosiaankin tirauttaa muutaman onnenkyyneleen. Eilen överionnellisuus puolestaan iski tiskivuoren äärellä: auringon säteet hellivät pitkästä aikaa ikkunaruutujen takaa ja kuulokkeista soi hyvä musiikki. Ei onnellisuuteen enempää vaadita. Juuri niissä hetkissä sitä tajuaa, kuinka mahtavaa elämä on ja kuinka hyvin asiat loppujen lopuksi ovatkaan. Onnellisuuteen ei vaadita paljoa, jos onnen osaa napata pienistä asioista.


Onnea on..

.. vapaa viikonloppu.
.. hartaasti keitetty aamupuuro, jota nauttia päivän lehden kanssa.
.. tuliterä sähkövatkain.
.. elämäni ensimmäinen satsi kotitekoista jäätelöä.
.. tieto siitä, että Jumala pitää huolen, tuli eteen mitä tuli.
.. tiskitön keittiö (harmi, että tämä onni on vain väliaikaista ;)).
.. auringonpaiste pimeän alkutalven jälkeen.
.. kotitekoinen makaronilaatikko.
.. puhdas koti.
.. harjoittelu, jossa ei tarvitse kärsiä sisäilman aiheuttamista ongelmista.
.. kitara, jonka ostin viime viikolla.
.. aikaiset aamuherätykset, jolloin on aikaa vaikka mihin.


Minä aion nyt mennä nauttimaan vielä tästä sunnuntaipäivästä ennen huomenna koittavaa arkea. Täytynee myös hoitaa viikkosiivot tänään, jotta onnea tosiaan konkreettisestikin voisi olla tuo puhdas koti. ;) Eipä täällä mitenkään likaista ole, mutta kyllä minä viikon aikana olen jo muutaman uuden karvaisen lemmikin saanut sängyn alle, joten täytyy niille käydä tekemässä jotakin. Eilisten kokkailujen jäljiltä myös tiskitön keittiö on vain pilkahdus eilisestä onnesta, joten täytyy palauttaa sekin onnellisuus tänne huusholliin ennen kuin iltapäivällä lähden seurakunnalle loppupäivää viettelemään. :) Ihanaa sunnuntain jatkoa kaikille!

Minkälaista teidän onni on?

kuvat: Pinterest

2 kommenttia:

  1. Voi, miten ihana tää kirjoitus olikaan :) Isoista ja merkittävistä tapahtumista iloitseminen ei ookaan niin kovin vaikeaa, mutta nimenomaan tuo pienten asioiden ihanuuden löytäminen ja huomaaminen on mun mielestä älyttömän tärkeää! Munkin suurimmat onnenhetket ovat yleensä niitä ohikiitäviä sekunteja, kun aurinko paistaa ihanasti puiden oksien takaa, kun tärkeä ihminen katsoo silmiin ja hymyilee, kun aurinko lämmittää poskia, kun meen illalla nukkumaan niin, ettei seuraavana aamuna ole aikaista herätystä... Tylsän tavallisessa arkielämässäkin on loppujen lopuksi mielettömästi pieniä onnenmurusia, jotka vain odottavat, että ne huomataan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kommentistasi! :) Niinhän se on! Monesti ihmiset elää aina odottaen jotain: odottaen viikonloppua, odottaen kesää, odottaen lomaa ja niin edelleen. Mun mielestä onni on sitä, että osaa iloita niistä ihan pienistäkin jutuista, koska ei se oo täyttä elämää jos koko ajan vaan odottaa jotain isompaa ja parempaa. :) Viikonlopusta viikonloppuun eläminen olis varmaan aika puuduttavaa: paljon nopeampaa se viikko menee, jos osaa iloita arjen keskeläkin eri jutuista. Nuo sun esimerkit on just mun mielestä niitä hyviä onnenmurusia!

      Poista