2 0 1 3 / part 1

Ihanaa uutta vuotta kaikille! Nyt kun on vuosi vaihdettu onnistuneesti, voitaisiin vielä hetkeksi palata vuoteen 2013. Vuosi 2013 oli kenties kaikella tapaa merkittävin vuosi koko tähänastisen elämäni aikana. Mennyt vuosi oli samaan aikaan kaikkein rankin, ahdistavin ja vaikein, mutta myös opettavaisin, kasvattavin ja mahtavin vuosi mitä minulla on ollut. Varsinkin viimeisen puolen vuoden aikana olen oppinut ihan hirveästi itsestäni ja olen oppinut paljon Jumalasta. En voi muuta kuin suurella innolla odottaa vuotta 2014 ja mitä se tuo tullessaan. Nyt vuorossa siis pieni katsaus vuoteen 2013 vanhojen blogipostausten ja päiväkirjamerkintöjen avulla. Olen muuten kirjoittanut vuotta 2013 kolmeen eri päiväkirjaan, ilmeisesti on ollut paljon asiaa. ;)

Tammikuussa ei blogipostausten ja päiväkirjamerkintöjen perusteella tapahtunut oikein mitään ihmeellistä. Kuukausi kului erittäin mielenkiintoisessa, mutta myös raskaassa harjoittelussa keskussairaalan akuuttiosastolla. Samaan aikaan sekä leivoin että laitoin ruokaa ahkerasti ja vietin aikaa rakkaan harrastukseni, lukemisen parissa. Esittelin myös pienen valtakuntani täällä Jyväskylässä.

Helmikuussa aloimme jälleen luokkalaiseni kanssa laittamaan pyöriä pyörimään vaihtoonlähtöämme ajatellen. Mielessämme pyörivät sekä Englanti, Hollanti, Ruotsi kuin Norjakin mahdollisina kohdemaina ja taisimme olla aika innoissamme tulevasta. Helmikuussa vaihdoin harjoittelupaikkaa ja siirryin keskussairaalasta harjoittelemaan mielisairaalan suljetulle osastolle. Jälleen kerran tämä harjoittelu erosi edellisestä kuin yö ja päivä, mutta opettavainen neliviikkoinen oli tämäkin! Blogin puolella pohdiskelin otsikolla: Mitä on olla onnellinen? Kuukauteen kuului yksi vuoden parhaista päivistä: päivä, jolloin menin kasteelle. Loppukuusta rohkenin myös viimein tekemään jotain, mistä olin haaveillut jo vuosikaudet: leikkasin nimittäin hiukseni "lyhyiksi".

Maalikuu toi paljon mustia pilviä taivaalle vaihtoonlähtöä ajatellen. Paikat kohdemaihin näkyivät menevän silmiemme edestä, mutta meitä ei kuitenkaan saatu sijoitettua mihinkään. Aloin turhautua toden teolla koko prosessiin ja aloin mietiskelemään myös sitä, että oliko minun edes tarkoitus lähteä koko vaihtoon, kun prosessi oli niin kertakaikkisen hankala. Kuun lopussa sain sitten varmuuden sille, että Jumalan suunnitelmiin ei tuo vaihtoonlähtö kuulunut ainakaan tällä haavaa ja näin ollen jätin haun siihen. Lähtemättömyys osoittautuikin oikeaksi päätökseksi, enkä jälkikäteen juuri ollenkaan harmitellut sitä, että en päässyt lähtemään. Pääsiäisen vietin hyvin poikkeuksellisesti poissa kotikonnuilta ja jokavuotisesta Arvokas-tapahtumasta. Aluksi pelkäsin koko pääsiäisen olevan lässähtänyt kuin pannukakku, mutta nautinkin olostani ja elostani täällä Keski-Suomessa aivan luvattoman paljon. Eräänä todella kauniina loppukuun päivänä kävin sivakoimassa Jyväsjärven jäällä retkiluistimilla ja kokemus oli niin miellyttävä, että jos tänä vuonna jää vielä tuohon järveen saadaan, niin täytyy mennä ottamaan lenkki uusiksi!

Huhtikuussa päätin, että koska vaihtoonlähtö oli kosahtanut ja pari muutakin mahdollisuutta lähteä ulkomaille oli mennyt penkin alle, minä lähtisin yksin ulkomaille. Aluksi en uskonut ollenkaan että rohkenisin matkaa varata, mutta kuinka ollakaan yhtäkkiä huomasin, että minulla oli lentoliput ja hostelli-majoitus Lontooseen viikon ajaksi. Siitä sitten alkoikin reilun kuukauden mittainen piinaava odotus ensimmäistä kunnollista ulkomaanmatkaani odotellessa. Matka-hehkutuksen lisäksi huhtikuuhuni kuului seurakunnan järjestämä Kairos-kurssi, joka oli todella avartava ja jonka aikana otin jälleen uuden askeleen eteenpäin uskossani.

Toukokuu taisi aika lailla mennä Lontoo-hehkutuksen merkeissä, aina alkukuusta siihen loppukuusta häämöttävään lähtöön saakka. Tietenkin siinä sivussa tuli vähän jotain muutakin tehtyä, aina välillä. ;) Toukokuun vietto aloitettiin tietenkin vapun juhlinnalla, jolloin Suomen kevät onneksi näytti parhaan puolensa. Vappuni ei ollut mitenkään erityinen, mutta mukava kuitenkin, sillä vietin sen hyvien ystävieni kanssa. Ennen reissuunlähtöä kerroin vielä blogissani elämäni tähtihetkistä. Matkan jälkeen tuo viikon reissukin olisi luultavasti löytynyt tuolta postauksesta, sillä viikko lukeutui ehdottomasti elämäni parhaiden viikkojen joukkoon (Edit. Olinkin näköjään osannut ennakoida tämän matkan ihanuuden ja maininnut sen jo tuossa postauksessa ;)). Matka oli aivan uskomattoman mahtava ja aion palata Lontooseen tänä vuonna uudelleen. Blogistani löytyy myös paljon postauksia matkaani liittyen, niitä voit lukea travel-tunnisteen alta. :)

Kesäkuun ensimmäisinä päivinä kotiuduin sitten elämäni parhaalta reissulta. Kotiinpaluun jälkeen fiilis olis vähän sellainen täh, joko se meni? Lomafiiliksistä palailtiin kuitenkin hyvin äkkiä maan pinnalle normaaliarkeen, sillä taisin kolmantena vai peräti jo toisena kotiutumispäivänä lähteä Pohjanmaalle kesälaitumille. Kesälaitumilla tarkoitan siis työntekoa. Työt aloitin heti seuraavalla viikolla reissusta palaamisesta. Pääsisäisen lisäksi myös juhannus oli menneenä vuonna poikkeuksellinen, sillä töiden takia en viime vuonna päässyt Keuruulle ja juhannuskonferenssiin ollenkaan. Epäilyksistäni huolimatta juhannuksesta tuli kuitenkin loppujen lopuksi varsin kelvollinen.

-------------

Jatketaan loppuvuoden parissa sitten seuraavalla kerralla! :)