30. marraskuuta 2010

Day 02 – Your first love

Tumblr_m0fwmmvzj11qlhntfo1_500_large_large

 Tämä kuuluu juuri siihen henkilökohtaisten asioiden kategoriaan. Itse asiassa tämä on lajissaan äärimmäisen henkilökohtainen, enkä välttämättä halua avautua täällä menneestä, enkä tulevasta rakkauselämästäni. En koe sitä jakamisen arvoiseksi asiaksi. Tai kyllä jakamisen arvoiseksi, mutta en sellaiseksi asiaksi, joka kuuluu blogiini. On kauheaa lukea juorulehdistä, kuinka lehdistö revittelee julkkisten seurustelusuhteilla, kihloilla ja eroilla. Eikö meillä kaikilla ole oikeus yksityisyyteen?

Muutama sananen kuitenkin. Olin ensimmäisen "rakkauteni" aikaan muistaakseni kolmetoistakesäinen. Näin jälkeenpäin ajateltuna olin vielä erittäin lapsi, eikä minulla ollut minkäänlaista käsitystä rakkaudesta. Itse näen asian niin, että on hyvä ensin oppia tuntemaan itsensä ja pärjäämään itsensä kanssa, ennen kuin rupeaa riiaamaan kenenkään toisen kanssa. Jokainen tietenkin tyylillään, mutta tämä on minun kantani. Olen vasta viimeaikoina alkanut mielestäni olemaan tarpeeksi kypsä itseni kanssa. Nyt jo kenties pystyisin huomioimaan myös toisen ihmisen tunteet ja tarpeet.

Nyt kun ikää alkaa olemaan jo, kaipuu jonkun toisen läheisyydestä lisääntyy. Kuvittelen mielessäni tilanteita, joissa katselisin rakkani kanssa elokuvaa käpertyneenä sohvan nurkkaan, viettäisin hänen kanssaan aikaa ja tutustuisin häneen. Minä haluan poikaystävän, joka on minulle kuin paras ystävä. Hän on se joka tuntee minut jopa paremmin kuin minä itse.

 Ensimmäinen seurustelusuhteeni oli varmasti tulevaisuuteni kannalta merkityksekäs. Sydänsurut sen päättymisen jälkeen osoittivat, että tunteillaan ei kannata leikkiä ja seuraavalla kerralla haluan olla erittäin varma siitä, että tämä vie hautaan saakka. Olenkin tyytyväinen siitä, että olen pitänyt itseni sinkkuna, koska minulle oikeaa ihmistä ei vielä ole tullut vastaan. Tiedän, että se joku odottaa minua ja Jumala johdattaa hänet tielleni kun aika on oikea. :) Hyvää kannattaa odottaa ja siihen saakka minä tyydyn sinkkuuteen!

Ps. Olen yrittänyt etsiä puhelimeni muistikorttiin adapteria, jotta saisin siirrettyä kännykästäni muutamia kuvia koneelle. Adapteri ei kuitenkaan ole vielä hypännyt näkösälleni, joten kuvia ei siis vielä näy. :D

2 kommenttia:

  1. Viisaita ajatuksia, vähemmän satuttaa itseään kun odottaa sitä oikeaa. Kaikkea hyvää elämääsi!

    VastaaPoista
  2. Niinhän se on (: Enkä halua leikkiä kenenkään muunkaan tunteilla. Kiitos, samoin!

    VastaaPoista