Kesäkuun kahdeskymmeneskahdeksas

Lontoo-postausten lomassa ajattelin kertoa myös hieman reaaliaikaisempia kuulumisiani. Pääasiassa elämäni näyttää viime aikoina koostuneen työnteosta, sillä sekä viime viikolla että tällä viikolla minulla on ollut kuuden päivän työviikko. Tänään sain kuitenkin kuuden päivän työputken jälkeen nauttia vapaapäivästä, joka näytti seuraavanlaiselta.

Ostin Lontoon matkaltani Warner Bros. studioilta kaksi ensimmäistä Harry Potter -kirjaa ja aloitin eilen ensimmäisen (Harry Potter & the Philosopher's Stone) lukemisen. Tänään sitten odotellessani ystävääni Ainoa töistä, istuin joen rannalla laiturilla lukemassa tätä romaania. Potterien lukemisesta on tullut jonkinlainen jokavuotinen perinne ja kirjoja tulee luettua useampi kappale luultavastikin miltei joka vuosi. Juurikin viime vuonna olen näköjään lukenut kolme ensimmäistä sarjan osaa. Minulle Harry Potterit tuskin kuitenkaan vanhenevat koskaan, niitä voi lukea aina uudelleen ja uudelleen. Sehän kertoo vain loistavasti kirjoitetusta sarjasta, josta voi löytää uusia ulottuvuuksia vielä useidenkin lukukertojen jälkeen. Harmi kun ei tullut aloitettua tukkimiehen kirjanpitoa sarjan osien lukukerroista, niin monta kertaa ne on tullut kahlattua läpi. :D

Before.. & overly excited friend of mine

Ainon vapauduttua töistä suuntasimme jo jonkin aikaa suunnitelmissa olleelle visiitille paikalliseen pizzeriaan. Päivän mittaan tuli nälkää kasvateltua ja kyllähän tuo annos osui ja upposi puoliksi jaettuna, aivan liian isohan se olisi ollut yksin syötäväksi. :D

.. and after

Pieni pitäjämme oli päässyt oikein Iltalehden sivuille saakka. Totuushan on se, että kun kerron olevani kotoisin Vimpelistä, ihmisillä ei joko ole mitään hajua puhuko paikasta joka on Alaskassa vai Suomessa tai sitten heidän suustaan kuuluu: "Vimpelin Veto". Niin, pesäpallo on ainut asia, josta Vimpeli tunnetaan. :D Poikkeuksena ovat tietenkin ne tapaukset, joilla on sukulaisia, ystäviä, kissain kaiman serkkuja tai muita yhteyksiä tänne. 

Kotiutumisen jälkeen olenkin sitten muun muassa jatkanut lueskelua, ollut koneella, katsellut televisiota ja mutustellut pienen pussin irtokarkkeja, joita ostin. Herkutteluni on lähtenyt täällä kotopuolessa ollessani aivan käsistä, joten päätin yrittää koettaa palauttaa itseäni ruotuun vanhalla kunnon karkki(herkku)päivällä, joksi valikoitui nyt sitten perjantai. Minun ei juurikaan Jyväskylässä ollessa tule herkkuja syötyä, mutta lapsuudenkotiin palatessa on vaikea olla vastustamatta kiusausta, kun kaapit notkuvat keksejä ja milloin mitäkin herkkuja. En varmaankaan ole yksin tämän ongelmani kanssa, enhän? :D Monet tietävät varmaan myös sen kahvihetken töissä, kun kahvin (tai minun tapauksessani mehun tai veden) kaveriksi on niin mukava ottaa yksi tai usein useampi keksi, tai mitä ikinä tarjolla sattuu olemaankaan. Minulla on varmasti maailman huonoin itsehillintä herkkujen suhteen. Eilen onnistuin jo kuitenkin töissäkin olla ottamatta mitään herkkuja kahvihetkellä ja söinkin herkkujen sijasta jogurttia. Kyllä minultakin tarpeen vaatiessa ja oikein puristaessa jonkinlaiset itsehillinnän rippeet löytyvät. :D Toivottavasti pystyn jatkamaan samalla linjalla myös huomisesta eteenpäin. We'll see about that. Luultavasti tulen jo huomenna itkemään, kuinka retkahdin herkulliseen pullapalaan tms.

Nyt taidankin alkaa pikkuhiljaa valmistautumaan yöpuulle. Huomenna kutsuukin jälleen työmaa, onneksi kuitenkin vasta yhdeltä iltapäivällä. Kuulemisiin!