Hieman yli kahden viikon ajan olen kuluttanut Keski-Suomen keskussairaalan käytäviä vihreissä työvaatteissa, kaulassa heiluen oma hymyilevä naamani. Väkisinkin tulee hieman virallinen olo.
Olen harjoittelussa kirurgisella vuodeosastolla. Täytyy sanoa, että kuilu vanhustenhoidon ja tämän osaston välillä on suhteellisen suuri. Toisaalta vaikka olenkin oppinut lyhyessä ajassa enemmän mitä vanhusten parissa seitsemän viikon harjoittelun ja kuukausien työnteon jälkeen yhteensä, olisin ehkä mieluusti tehnyt jonkun perus vuodeosastoharjoittelun tai vastaavan välissä. Mutta niillä korteilla pelataan mitkä jaettu on. :)
Enkä minä niin syvästi ole järkyttynyt, mitä etukäteen ajattelin. Osasto on todella opettavainen, sillä siellä näkee ihan kaikkea ja kaikenlaisia potilaita laidasta laitaan. Olen saanut kanyloida potilaita, jakaa lääkkeitä, sekoitella antibiootteja, antaa antibiootteja, poistaa dreenejä, hoitaa haavoja ja olen jopa seurannut yhden leikkauksen alusta loppuun saakka. Harmillista on vain se, että uusia opittavia asioita on niin valtavan paljon, että pieni pääni ei millään jaksa painaa kaikkia niitä mieleen.
Olen silti erittäin iloinen tästä paikasta: työilmapiiri on erittäin hyvä ja omat ohjaajani ovat ihan parhaita! Aika on mennyt ihan hirvittävän nopeaa ja pian sitä jo vaihdetaankin harjoittelupaikkaa. Seuraavat neljä viikkoa eroavat jälleen tästä harjoittelusta kuin yö päivästä: olen monssa tekemään mielenterveysharjoittelua suljetulle osastolle.
Nyt kuitenkin aion täysin rinnoin nauttia kahdesta vapaapäivästä! Olen tänään ehtinyt jo pestä kaksi koneellista pyykkiä ja tehdä broileripataa. Kohta suuntaan keskustaan ostamaan irtopohjavuokaa ja aineksia porkkanakakkua varten ja käyn kirjastossa hakemassa varaamani Nälkäpelien viimeisen osan. Ne kirjat sitten todellakin vievät mennessään!
Aurinkoisia talvipäiviä kaikille! :)
Itselläkin oli ennen joulua työssäoppiminen kirurgisella vuodeosastolla, paljon tulee tietoa ja paljon saa tehdä lähihoitajaopiskelijanakin.
VastaaPoistaItsellä kanssa vuosien kokemusta hoivalla vanhuksista ja oli kyllä suuri harppaus mennä kyseiseen paikkaan työssäoppimaan. En valita, tähän asti parhain paikka jossa olen ollut!
Harmittaa kun 6 viikkoa jonka siellä olin tuntui vähäiseltä, pari ekaa viikkoa menee sisäistäessä ja pian se sitten onkin ohi.
Olihan tuo kyllä ihan mieletön paikka, vaikka myös suhteellisen rankka! Mutta se on nyt onnellisesti saatettu päätökseen ja huomenna vaihdetaankin jo toiseen osoitteeseen. :D Meillä harkat on vain neljän viikon mittaisia lukuunottamatta ensimmäistä perushoidon harkkaa, joka oli seitsemän viikkoa ja sitten suuntaava harjoittelu, jonka pituudesta en edes ole varma: muutaman kuukauden (kolme ehkä?) se kuitenkin kestää. :)
Poista