Viime viikkoa kuvien ja sepustuksen kera

On aika palata jälleen ruotuun tämän laittoman kauan kestäneen radiohiljaisuuden jälkeen. Elämä vain niin sanotusti yllätti ja olenkin juossut pää kolmantena jalkana paikasta toiseen, eikä aikaa blogille ole oikein ollut. Kerrataanpas siis, mitä tämän viimeisen kymmenen päivän aikana onkaan oikein tapahtunut. 

Kaksin aina kaunihimpi.

Joskus alkuviikosta lähdin aurinkolasien puutteessa keskustaan kiertelemään kauppoja. Nuo luistelu-postauksessa näkyneet aurinkolasit eivät siis olleet omani, vaan ne olivat eräältä ystävältäni lainassa, kunnes saisin ostettua tilalle omat. Gina tricotista löysinkin sitten täydelliset yksilöt, mutta valitseminen kahden värin väliltä oli niin vaikeaa, että mukaan lähtivät lopulta - ehkä puolen minuutin mietinnän jälkeen - molemmat. Onneksi hinta ei näissä kirpaissut (5,95e?), joten ei harmittanut ostaa noita kaksin kappalein. Ja kyllähän me kaikki tiedämme kuinka noille laseille aina tuppaa käymään, kun ne pyörivät laukun pohjalla, auton penkillä ja huoneen lattialla. 

Maistuis varmaan sullekin?

Olen tosiaan nyt kevään aikana sairastellut todella paljon noiden homeongelmien takia. Siitä syystä olenkin ollut todella paljon vain kotona, ulkona kaikesta sosiaalisesta ohjelmasta. Elämäni helpottui kuitenkin suunnattomasti, kun luentomme siirrettiin suurimmaksi osaksi toiselle kampukselle, jossa noita ongelmia ei ole. Aivan kuin olisin syntynyt uudelleen! En enää ole kuoleman väsynyt koko ajan, en ole koko ajan pahoinvoiva, pystyn hengittämään, eikä päätäni särje. Olenkin tällä viikolla ollut menossa viikon jokaikisenä päivänä ja iltana, mikä on todellakin ihme ottaen huomioon muutaman viikon takaisen tilanteen. Tämä olikin pohjustuksena sille, että viime keskiviikkona olimme soluporukallamme vastuussa nuortenillan keittiöpuolesta. Joka viikko nuortenillan jälkeen tarjolla on siis teetä, sympatiaa ja myös jotain pientä vatsan täytettä ja herkkuhampaan helpotusta. Me leivoimme siis massatuotantona muutaman tunnin aikana noin 250-300 muffinia. Yllänäkyvät yksilöt ovat niitä kauneimpia sellaisia, kaikki eivät näyttäneet ihan noin hyviltä. :D Mutta makuhan se on pääasia, eikös niin?

Torstaina päiväohjelmaani kuuluikin sitten pääasiassa kuoleman tekemistä. Jouduin aamusta piipahtamaan tuolla meidän omalla kampuksellamme juttelemassa hieman opinnoistani ja tekemässä sisäilmailmoituksen koulutuspäällikön kanssa. Tuloksena tuolla hieman reilun tunnin mittaisella visiitillä oli vuosituhannen pahin migreeni. En ole eläessäni kärsinyt niin kovasta päänsärystä. Makasin sängyssä melkein non-stoppina puoli kahdesta iltapäivällä seuraavaan aamuun johonkin puoli yhdeksään saakka. Kun hetkeksi sängystä iltasella joskus yhdeksän aikaan nousin, niin olin hämärässäkin sisällä aurinkolasit päässä, enkä pystynyt sytyttämään valoja yhtään mihinkään. Hetken yritin televisiota katsoa, mutta eihän siitä mitään tullut. Lukemistakin yritin, mutta ei se onnistunut kun en pystynyt laittamaan valoja päälle. Luovutin siis hyvin pian ja iskin takaisin vaakatasoon. Luojan kiitos rukouksiini vastattiin ja sain melko pian unta ja aamulla oloni oli jo huomattavasti parempi, vaikka järjetön päänsärky olikin saanut vatsani aivan sekaisin. Pää alkaa olla normaali vasta nyt viikon jälkeen.

Opiskelun tuoksinnassa.

Päänsärystä huolimatta aloitin perjantaina temppelillä lähetystyötä käsittelevän Kairos-kurssin. Kurssi on tosiaan kahden viikonlopun mittainen lähetysaiheinen kokonaisuus ja tarkoitus olisi palata tänään vielä toiseksi viikonlopuksi tämän kurssin pariin. Kurssi on äärimmäisen antoisa ja mielenkiintoinen, vaikka se samalla teettää myös todella paljon töitä. Ajankohtakaan ei ehkä ollut ihan paras mahdollinen, sillä tämän kevään opintojen kanssa viedään jo viimeisiä ja työtaakka on aikamoinen, mutta luotan siihen, että Jumala antaa minulle voimat tähän loppurutistukseen. Uskon myös, että vaikka viikonloppuni olen opiskellen viettänytkin tuolla kurssilla niin se silti antaa minulle enemmäin kuin mitä se ottaa. Uskon kurssin olevan merkittävässä osassa hengellisessä kasvussani. :) Hyvä puoli kurssissa on myös se, että meidät ruokitaan erittäin hyvin tuolla, joten lämpimän ruoan valmistamisesta kotona ei tarvitse huolehtia. :D Eräs kuorolaisemme on valmistanut viime viikonloppuna meille jo niin hyviä sapuskoita, että odotan jo iltaa, kun pääsee taas nauttimaan hänen keittiönsä antimista. Opiskelijan sydäntä lämmittää. :D

Kesäjuhlien vaatekriisit ratkaistu!

Perjantaista keskiviikkoon saakka vieraili ystäväni Aino Jyväskylässä. Näinkin häntä kahteen eri otteeseen ja tiistaina pyörimme kaupungilla yhdessä. Aivan täysin vahingossa löysin itselleni mekon kesän juhlia varten. Mekko on Vilasta ja korotti kukkaroa muistaakseni hippasen vajaan viidenkympin verran. Kaveriksi samasta putiikista löytyi myös korvakorut, kaulakoruahan tuo mekko ei edes kaverikseen kaipaa. :) Oli kyllä niin hyvä löyty tuo mekko, sillä nuo olivat juuri tuolloin tiistaina tulleet kauppaan ja luultavasti olisivat olleet jo loppu hyvin pian, jos en olisi omaani ehtinyt kotiuttaa. Olen niin tyytyväinen tähän ostokseen! Nyt tarvitsisi vielä jonkunnäköinen huivi/bolero/jakku virallista osuutta varten hankkia ja luultavasti haluan ostaa myös jotkut vaaleat juhlakengät, sillä minulla on pelkästään mustia varastossani. 

En ihan odottanut tällaista yleisöryntäystä.

Ollessamme Ainon kanssa kaupungilla huomasin, että Cubus oli vihdoin torstaina aukeamassa Forumille. Niinpä ajattelin, että piipahtaisin paikan päällä tuolloin kymmeneltä torstaiaamuna ja kävisin hieman tutkailemassa tarjontaa. En oikein tiedä mitä odotin, mutta en ainakaan sellaista väenpaljoutta mikä siellä oli odottelemassa ovien aukeamista jo puoli kymmeneltä, kun paikalle vahingossa eksyin. Porukkaa oli kuin pipoa ja mitä lähempänä ovien avaaminen oli, sitä lähemmäksi (teini)massat tunkivat ja ryntäys oli ihan käsittämätön, kun ne ovet lopulta aukesivat. Porukka meni aivan sekaisin. :D Meinasin jo luovuttaa ihan kokonaan ja palata paikalle toisena päivänä, mutta kerta olin jo puoli tuntia liikkeen ulkopuolella seisoskellut, niin menin sitten sisälle saakka kuitenkin. Ja kyllähän se kolmenkymmenen prosentin alennus kaikista tuotteista houkutteli.

Ja minä kun kuvittelin olevani ainut.

Vaikka loppujen lopuksi teinkin todella hyviä löytyöjä, niin en kyllä enää koskaan menee juuri auenneeseen liikkeeseen. Kaupan kiertely oli todella ahdistavaa, kun samalla rekillä oli kymmenen ihmistä ja koko ajan sait pelätä vahingossa huitaisevasi jotain kun käännyt. Meinasin jo yhdessä vaiheessa luovuttaa ihan kokonaan, mutta jälleen ajattelin, että kerta nyt tänne saakka on tultu. :D Lopulta päädyin sellaiseen suunnitelmaan, että otin kasan vaatteita, joiden kanssa lähdin suoraan kassajonoon, sillä ikä ja terveys olisi mennyt sovituskoppeihin jonottaessa. Siinä matkalla kyllä vielä muutama vaatekappale karsiutui pois ja hyvä niin. Suunnittelin kuitenkin vielä palaavani tässä joku päivä takaisin liikkeeseen, sillä muutama niistä kauppaan jääneistä vaatekappaleista jäi hieman kaivelemaan ja niitä pitäisi päästä sovittamaan. :)

Kukapa nyt maailman pehmeintä velour-asua voisi vastustaa?

Lopulta kassalle saakka päätyivät yllä näkyvä kotiasu, bikinit, rintaliivit ja niihin sopivat alushousut, sellainen bandeau-mallinen pitsihässäkkä, mikä sopii läpinäkyvien paitojen alle, sekä selästä avonainen toppi. Kaikki vaatteet tosiaan lähtivät mukaan sovittamatta, mikä on minulle aivan ennenkuulumatonta. Yleensä minulle ainakin nimittäin käy niin, että menen sovituskoppiin valtavan vaatekasan kanssa ja sovituksen jälkeen pinkasta karsiutuukin 3/4 pois, koska väri ei ole kiva, malli ei ole kiva, vaate ei vain näytä yhtä kivalta päälle kuin mitä se ajatuksissa näyttää tai jotain muuta. Varsinkin alusvaatteita on vähän hankala ostaa sovittamatta. Ja minähän en muistanut muuta kuin vasta kotona, että niillä alusvaatteilla ja uima-asuilla ei ole palautus- eikä vaihto-oikeutta.. :D Hyvä minä. No onneksi ne bikinit olivat aivan täydelliset (mitä nyt yläosan kiinnitysmekanismi oli vähän hassu)! Rintaliivit olisivat saaneet olla ympärysmitaltaan hieman isommat, mutta ne onneksi venyvät ja sama juttu tuon bandeau-hässäkän kanssa. Varsin tyytyväinen olen. :) Onneksi jätin pois toinen parin bikineitä, mitkä meinasin ostaa vain sovitusmielessä. Koska ei minulla tarkoitusta kahtia pareja ollut ostaa, mutta aioin koittaa niitä toisiakin ja palauttaa sitten toiset. Onneksi ne jäivät kauppaan. Tosiaan ainut ostos mihin en ollut tyytyväinen, oli tuo toppi, jonka haluan joko vaihtaa toisen väriseksi tai palauttaa. Melko hyvin siis onnistuttu sokkoshoppailussa mielestäni. :D

Nyt kuitenkin on aika kiirehtää, sillä olen menossa käymään terveydenhoitajan luona. Olen ilmeisesti haudannut maan alle yhden reseptini, joten minun täytyy käydä hommaamassa tilalle uusi. :D Tällä kertaa saan onneksi e-reseptin, jota en voi hukata. Sen jälkeen ajattelin käydä täydentämässä vähän jääkaappia, tehdä tuon Kairos-kurssin tehtäviä ja kuudeksi sitten palata itse sinne kurssille. Odotan iltaa jo! :) Hyvää viikonloppua kaikille!