"Kun tummat pilvet kerääntyvät Keski-Maan taivaalle ja mantereen mahtavien katse on suuntautunut muualle, joutuvat pienet ja hiljaiset tekemään sankaritöitä... Hobitti nimeltä Frodo Reppuli saa Bilbo-sedältään perinnön. Kohta Frodolle selviää, että hän on saanut haltuunsa Sormusten sormusten, josta riippuu koko Keski-Maan kohtalo. Petollisten taikavoimien sormus on oitis vietävä tuhottavaksi, ja suojakseen Frodo saa Vapaista kansoista koostuvan yhdeksänhenkisen saattueen. Monia vaaroja on saattueella uhkanaan, kun matka suuntautuu kauas Morian synkkiin kaivoksiin ja haltioiden säihkyviin saleihin."
Tämä kirja onkin jo muutamaan kertaan kuvissa vilahtanut täällä blogin puolella, sillä tämän lukemiseen on mennyt aivan erityisen kauan aikaa. En tiedä onko minkään muun kirjan lukeminen koskaan vienyt näin kauan, mutta luultavasti noin kahden kuukauden verran tahkosin tätä läpi. Syy ei ollut se, etteikö kirja olisi ollut lukemisen arvoinen. Jos se ei olisi ollut, olisin lopettanut lukemisen jo aikoja sitten. Lukemisesta taisi niin pitkällisen prosessin tehdä se, että luin kirjaa pääasiassa juuri ennen nukkumaanmenoa, kun hoksottimet eivät muutenkaan enää pelanneet aivan täydellä teholla. Tämän kirjan lukemiseen nimittäin tarvitsee vielä jonkin verran aivotoimintaa, mitä minulla ei enää tahdo iltaisin olla. Niinpä luinkin kirjaa muutaman aukeaman päivävauhtia, mitä nyt vielä sängyssä jaksoin kirjaan keskittyä.
Ehkä tästä syystä tarina tuntui jotenkin raskaalta ja omituisen irralliselta. En koskaan ehtinyt oikein päästä jyvälle kirjan juonenkäänteistä, kun jo jouduin silmäluomet painaen laskea kirjan kädestäni ja rueta nukkumaan. Tuntui että sain vasta viimeisestä sadasta sivusta jotain irti, sillä luin toissailtana kirjaa varmaan vajaan viidenkymmenen sivun verran, enkä tahtonut millään malttaa lopettaa lukemista. Lopulta oli kuitenkin luovutettava, kun uni alkoi painaa silmää liikaa. Eilen sitten sain vihdoin ensimmäisen osan tästä rakastetusta ja ajattomasta fantasiaklassikosta luettua. Ja kyllä kannatti.
Loput kaksi osaa tästä trilogiasta tulee varmasti luettua jossain vaiheessa, mutta nyt haluan hetkeksi keskittyä johonkin helppolukuisempaan ja vähemmän aivotoimintaa vaativaan luettavaan. Aloitinkin eilen kastelahjaksi saamaani Hannah Alexanderin kirjoittamaa Ratkaiseva askel -kirjaa.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti