New Year's Resolutions

Joanna kirjoitti fiksusti blogissaan Muuttolintuja syksyllä uudenvuoden lupauksista. Joanna totesi perinteisten lupauksien kaatuvan siihen kuinka vuotta varten tehdään vain yksi tai korkeintaan muutama maata mullistava lupaus ja kaikki toivo sitten lasketaan niiden varaan. Hyvin usein nuo suunnitelmat ovat tuomittu epäonnistumaan jo suunnitteluvaiheessa, kun hullunkiilto silmissä luvataan laihtua kaksikymmentä kiloa, liikkua kahdeksan kertaa viikossa tai lopettaa karkinsyönti kokonaan. Joanna ratkaisi ongelman tekemällä yhden suuren lupauksen sijaan viisikymmentä lupausta: osa suurempia ja osa pienempiä. Näin lupauksista jokunen väkisinkin onnistuisi, eikä vuoden onnistuminen jäisi yhden lupauksen toteutumisen varaan. Tämä idea vaikutti sen verran toteutuksen arvoiselta, että niimpä minäkin teen tänä vuonna viidenkymmenen lupauksen listan. Vuoden päästä nähdään kuinka monta niistä sain toteutettua. :)

001. Luen vähintään kaksikymmentä kirjaa.

002. Lähden ensimmäiselle ulkomaanmatkalleni.

003. Saan uuden ystävän.

004. Opettelen olemaan vielä entistäkin spontaanimpi.

005. Yritän päästä eroon turhasta stressaamisesta.

006. Opin jotain uutta.

007. Ostan itselleni kunnon kameran.

008. Vien vanhoja vaatteitani kirpputorille.

009. Vietän enemmän aikaa Jumalan kanssa. 

010. Käyn enemmän sunnuntaikokouksissa.

011. Lähden vaihtoon.

012. Etsin itselleni seurakunnan vaihtoni aikana. 

013. Käyn kasteella. 

014. Yllätän jonkun ystävistäni. 

015. Autan tuntemattomia ihmisiä.

016. Otan tatuoinnin.

017. Kirjoitan blogia enemmän kuin viime vuonna. 

018. Päivitän blogiani aktiivisesti myös vaihdon aikana.

019. En hanki itselleni liikaa tekemistä.

020. Käytän vähemmän hissiä kerrostalossamme.

021. Kudon jotain valmiiksi asti.

022. Kehun toisia ihmisiä. 

023. Teen jotain yllättävää.

024. Säästän rahaa vaihtoonlähtöä varten.

025. Katson loppuun Gilmoren tyttöjen tuotantokaudet.

026. Juon enemmän vettä.

027. Kirjoitan päiväkirjaa.

028. Kirjoitan paperisia kirjeitä.

029. Liukuvärjään hiukseni.

030. Olen onnellinen. 

031. Kokkaan ja leivon enemmän.

032. Käyn Hard Rock Cafessa. 

033. Käyn Starbucksissa.

034. Siivoan asuntoamme useammin.

035. Teetän valokuvat kertakäyttökamerastani.

036. Käyn Espoossa Luisan luona (päätin tämän juuri ;)).

037. En jätä mitään rästitehtäviä tai -tenttejä vuodelle 2014.

038. Yritän olla sosiaalisempi.

039. Käyn treffeillä.

040. Käyn jossain missä en ole koskaan aikaisemmin käynyt.

041. Käyn teatterissa.

042. Löydän kenties sen oikean?

043. Vietän paljon aikaa ystävieni kanssa. 

044. Saan vihdoin valmiiksi yhden perässä roikkuneen oppimispäiväkirjan.

045. Hankin itselleni Fjällravenin repun.

046. Hankin legginssien tai sukkahousujen kanssa käyviä yläosia.

047. Päivitän blogini ulkonäköä.

048. En perusta päätöksiäni niinkään muiden mielipiteille. 

049. Nautin elämästäni. 

050. En ota himpun vertaakaan stressiä näistä lupauksista.

Vuonna 2012 kahlatut kirjat

♥ Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani

♥ Philip Pullmann: Kultainen kompassi

♥ J.K. Rowling: Harry Potter & the Philosopher's Stone

♥ Lisa Greenwald: My Life in Pink & Green

♥ J.K. Rowling: Harry Potter & the Chamber of Secrets

♥ J.K. Rowling: Harry Potter & the Prisoner of Azkaban

♥ Sophie Kinsella: Himoshippaajan sisko

♥ Sophie Kinsella: Varsinainen talousihme

♥ Kate McCann: Madeleine - Kuka vei tyttäreni?

Tämän vuoden luettujen kirjojen lista on jopa 11 teosta lyhyempi kuin vastaava viimevuotinen, sillä en ehtinyt lukemaan kuin yhdeksän kirjaa vuoden 2012 aikana. Itse asiassa näistä kahdeksan on luettu vielä vuoden ensimmäisen puoliskon aikana sillä olen nuo molemmat Sophie Kinsellan kirjat lukenut kesälomani aikana Vimpelissä. Syksyn aikana olen siis lukenut ainoastaan tuon Kate McCannin kirjan, senkin vasta joulukuussa ennen lomille lähtöä. 

Osa syy tähän lukemattomuuteen on ollut se, että sain syntymäpäivälahjaksi tuttaviltani viiden kuukauden ajaksi Anna -lehden ja sen sijaan, että lukisin illalla ennen nukkumaanmenoa kirjaa, olen lukenut tuota lehteä. Se kun ilmestyykin jopa kerran viikossa. Toinen syy on varmastikin ollut syksyn ajan kestänyt järjetön kiire ja se, että kotona on pääasiassa käyty ainoastaan nukkumassa. Tai siltä on ainakin tuntunut. 

Tänä vuonna haluankin erityisesti löytää itselleni aikaa kirjojen lukemiselle, minä kun nautin siitä niin kovasti. Vuoden ensimmäinen kirja onkin kohta luettu, sillä sain yhden nopeasti luettavan teoksen joululahjaksi äitipuoleltani. Suunnitelmissa olisi myös käydä tänään kirjastossa lainaamassa hieman luettavaa. Ajattelin vihdoinkin aloittaa Nälkäpeli -trilogian lukemisen, josta olen kuullut paljon kehuja. 

Kuten jo tuossa 2012 -postauksessa mainitsinkin, lempikirjoikseni näistä valikoituivat Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaani, Sophie Kinsellan Varsinainen talousihme sekä Kate McCannin Madeleine - Kuka vei tyttäreni? Näitä romaaneja voin suositella kyllä kaikille. Eritoten tuo klassikko Kotiopettajattaren romaani oli minun mieleeni. :)

Uutta listaa vuodelle 2013 aletaan jälleen kokoamaan! Vuoden päästä nähdään, miltä tämä vuosi lukemisen osalta näyttää. 

Vuosikatsaus 2012

Tammikuun alussa muutin pois ensimmäisestä asunnostani ja aloitin yhteiselon parhaan ystäväni kanssa. Pää on vielä tallella molemmilla, että ihan hyvinhän tämä onkin sujunut. :D Tammikuussa en myöskään palannut kuluttamaan koulunpenkkejä, vaan jatkoin marraskuussa alkanutta harjoittelua vanhusten parissa. Myös hammaslääkärissä vietettiin hetki jos toinenkin ja ikävästi kukkarokin niillä reissuilla keveni.

Muistiin jääneet päivät: 1.1

Helmikuun alussa repäisin ja kävin ottamassa itselleni napakorun. Ei kyllä ole kaduttanut, siinä se paikallaan edelleenkin on. :) Olen myös viimeistellyt ensimmäiseen harjoitteluun liittyvää isoa tehtävää, eikä se sitten ollenkaan niin kauhea tehtävä ollutkaan kuin mitä alunperin jännättiin. Helmikuussa tuli myös jonkin verran tuskailtua koulun kanssa: vaikka koulua saattoikin olla kerran tai kaksi viikossa, olivat päivät sillon aivan laittoman pitkiä. Myös Gilmoren tyttöjä jälleen viriteltiin tietokoneen näytölle. ;)

Muistiin jääneet päivät: 6.2

Maaliskuussa vietin laatuaikaa ihanien ystävieni kanssa kotikonnuillani. Treffailin myöskin edelleen hammaslääkäriä, mistä tuli melkein tapa vuoden aikana. Maaliskuussa muisteltiin myös menneitä ja valutettiin muutama kyynel rakasta jo 13 vuotta sitten edesmennyttä mummoani muistellen. ♥ Poismenosta tulee itseasiassa kuluneeksi tasan 13 vuotta muutaman päivän kuluttua. Kuun alussa tein myös ihkaensimmäiset kolme päivää töitä palkallisenä lähihoitajana, kyllä jännitti! Kunnialla selvittiin vaikka aivan pihalla oltiinkin. ;) Olin myös vähällä polttaa asuntomme erään työpäivän päätteeksi, onneksi varjelusta oli matkassa ja vahingoilta säästyttiin. Sain tuta liikuntakärpäsen puraisun ja salilla juostiinkin monina päivinä viikossa. Sairastuin myös ensimmäistä kertaa sitten lapsuuden korvatulehdukseen, se oli kivuliasta se!

Muistiin jääneet päivät: 23.-24.3

Huhtikuussa tuskailin jos ties kuinka monennen flunssan takia. Pääsiäistä juhlittiin tänäkin vuonna Arvokkaan merkeissä ja kuten jo viime postauksessa sanoinkin, musisointia siellä harrastettiin kahden päivän verran. Ne päivät todellakin säilyvät muistoissani luultavasti ikuisesti. :) Kävin myös ennen pääsiäistä tukkalääkärillä, mutta vanhojen raamien mukaisesti mentiin, eikä mitään suurta muutosta saatu aikaan tälläkään kertaa. Huhtikuun kunniaksi ruksin myös ensimmäisen asian yli bucket listiltäni: kävin ensimmäistä kertaa yksin elokuvissa. Ja elokuvahan oli vuosisadan rakkaustarina, Titanic, 3D-versiona. Oli myös vihdoin aika päättää vuosikymmenen odotus ja käydä vihdoin Luisan luona Espoossa. :) Viimeiseksi, mutta ei vähäisimmäksi asiaksi huhtikuussa muodostui salilla sudittu spinning-marathon, jonka polin kunnialla alusta loppuun saakka. Se oli voittaja-fiilis se!

Muistiin jääneet päivät: 7.-8.4, 13.-15.4, 21.4

Toukokuussa blogin puolella elettiin hiljaiseloa kovan kiireen takia. Valmistauduin lukuvuoden viimeisiin tentteihin apinanraivolla, vaikka uusintaan niistä taisikin farmakologia ja anatomia mennä. Lukuvuoden päätteeksi keskustelimme myös tutor-opettajan kanssa kuluneesta vuodesta ja tyydyin vain totemaan, että olen löytänyt paikkani tälle elämänvaiheelle. :) 

Kesäkuussa painoin duunia luultavastikin niska limassa. Tein ensimmäisen kahdeksan päivän putkeni, sen uuvuttamana oli onneksi hyvä jäädä kolmen päivän vapaille. Mainitsin blogissanikin aloittaneeni 11 viikon juoksuohjelman, mutta sehän meni puihin jo ensimmäisen viikon jälkeen. Eihän siitä mitään tullut, kun teki töitä viisi päivää viikossa ja polki töihin suuntaansa 5,5 kilometrin verran. Kesäkuussa sain vihdoin myös suoritettua autokoulun kakkosvaiheen kunniakkaasti. Mielessä pyörivät myös vaihtoonlähtö ja sen lukuisat mahdollisuudet. Aloitimme Ainon kanssa kesäiset mökkihengailumme. :) Suhteeni Jumalan kanssa läheni myös kesän aikana. 

Heinäkuussa minusta alkoi kuoriutua töissä melkoinen kokki. :D Vähän sitä sun tätä tuli töissä tehtyä ensimmäistä kertaa, hyvällä menestyksellä. Kävin muutaman päivän vapaani kunniaksi pyörähtämässä Jyväskylässä ja vietin laatuaikaa itseni kanssa shoppaillen ja elokuvissa käyden. Minusta myös kuoriutui mekko-ihminen. Vapaapäiviäni vietin pääasiassa kavereita tapaillen. Heinäkuussa vietimme Ainon kanssa heidän mökillään vuorokauden, joka saattoi olla ehkä koko kesän kohokohta. :) 

Muistiin jääneet päivät: 11.7

Elokuun puolessa välissä tein viimeiset työvuoroni ja palasin takaisin Jyväskylään. Paluuta seuraavana aamuna heräsinkin kasvot räikyvän punaisina ja pilkullisina. Syy tähän edelleen tuntematon. Kaupungin hälyyn tottuminen vei hieman aikaa, mutta muuten olin paluustani äärimmäisen innoissani! Salille paluu sujui kivuttomasti ja innostuin jälleen ryhmäliikuntatunneista. Leivottua tuli myös useampaan otteeseen ennen koulun alkua. Sen jälkeen sitä ei ehtinyt edes ajattelemaan.

Syyskuussa summailin blogissani mennyttä kesää. Sain myös ruksittua toisen asian bucket listiltäni maistaessani elämäni ensimmäistä kertaa sushia. Toistaiseksi se on myös jäänyt viimeiseksi kerraksi. :D Syyskuun yhdeksäntenä päivänä teinivuoteni saapuivat viimein päätökseensä täyttäessäni kaksikymmentä vuotta. Eipä tuota päivää muistaakseni erityisesti juhlittu, mutta kyllä ystäväni minua lahjoivat. :) Rakas lumiani löysi myös tiensä minun luokseni kun olin syntymäpäiväni kunniaksi onnistunut hajoittamaan vanhani. Taloyhtiössämme oli päällänsä viemärisaneeraus, mikä oli viedä toisinaan järjen mukanaan, kun poikkeuksetta meteliin heräsi viimeistään kahdeksalta, tarvitsi herätä niin aikaisin tai ei. Syyskuun lopussa vietin viikonlopun NiceDesign-leirillä. Sinne lähtisin takaisin vaikka heti tältä istumalta. ♥

Mieleen jääneet päivät: 28.-29.9

Lokakuussa tulimme lopulta siihen päätökseen, että siirrämme vaihtoonlähdön ensi syksylle. Oli helpottavaa vihdoinkin saada varmuus siihen, että ei ole lähdössä, koska se epätietoisuus siitä että missä edes viettää ensi kevään oli ehkä ikävintä koko vatkaamisessa. Koulun kanssa riitti jälleen kiirettä ja tekemistä ihan muillekin jaettavaksi asti.  

 Marraskuu kului jälleen enemmän tai vähemmän (suurimman osan ajasta enemmän) koulun kanssa ja pikkuhiljaa alkoi tuntua siltä, että tämän puolen vuoden voimat on aika tarkkaan käytetty. Marraskuun alussa vietimme myös mukavan viikonlopun Helsingissä ystävieni kanssa. :) Once in a lifetime experience oli olla mallina Kuntoportin pikkujouluissa järjestetyssä muotinäytöksessä. En tiedä kiinnostaisiko semmoinen homma pidemmän päälle, mutta kokemushan sekin oli. :)

Mieleen jääneet päivät: 9.-11.11

Joulukuu aloitettiin juhlistamalla kummityttöni toista syntymäpäivää. Kuun ensimmäisen viikonlopun (tai osan siitä) vietin siis Seinäjoella. Isäni täytti kiitettävät 50 vuotta 12.12 ja niitä ikävuosia juhlistettiinn sitten seuraavana viikonloppuna. Olin myös lauleskelemassa pitkästä aikaa ihan yksin, Vimpelin kirkossa kauneimmissa joululauluissa. Tälläkin kokemuksella täytyy myöntää, että silloin jännitti ja paljon. Pääseeköhän siitä jännittämisestä koskaan eroon? Koulu loppui viime vuodelle 18.12 ja aloitin työt heti 21.12. Tuli myös todettua, että tämän todella rankan syksyn jälkeen töihin meno ei ehkä ollut ihan fiksuin veto, mutta välillä pitää olla vähän tyhmäkin. :) Joulukuun lopussa toteutin viimein pitkäaikaisen haaveeni ottamalla itselleni kummilapsen ulkomailta. ♥

Nyt on siis vuosi 2012 vihdoinkin taputeltu ja aika siirtyä uuden vuoden haasteisiin! Vuosi vaihdettiin temppelillä mukavassa seurassa laulellen, rukoillen, syöden, pelejä pelaillen ja raketteja katsellen. Ei ollenkaan hullumpi uudenvuoden vastaanotto. 

Hyvää ja siunattua uutta vuotta kaikille teille! :)

2012

001. Oletko saanut uuden ystävän tämän vuoden aikana?

Useampiakin on tainnut jälleen kerran matkan varrelta mukaan jäädä. :)

002. Oletko tehnyt jotain tänä vuonna, mitä et ole ennen tehnyt?

Olen ollut ensimmäistä kertaa metrossa, syönyt ensimmäistä kertaa frozen youghurtia, käynyt ensimmäistä kertaa yksin elokuvissa (muistaakseni tämä tapahtui tämän vuoden puolella), ottanut ensimmäisen lävistykseni (korvanreikiä ei kaiketi lävistyksiksi lasketa?) ja ruennut kummiksi ulkomaiselle lapselle. Ei nyt muita tule tältä istumalta mieleen. :)

003. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana?

En ole seurustellut.

004. Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta?

Tuossa alempana niitä jo päivämääriltäänkin hieman erittelen, mutta viime uudenvuoden vastaanotto ehdottomasti yksi parhaista muistoista, vaikka hieman viime vuoden puolelle meneekin. Kesällä vietetyt hetket yhdessä Ainon kanssa varsinkin heidän mökillään lukeutuvat kesän parhaisiin muistoihin. ♥ Musisoinnit Alajärven Arvokkaassa pääsiäisenä jäivät lähtemättömästi mieleeni ja onneksi ensi vuonna sille saadaan jatkoa. ;) Monia ihania hetkiä on ystävien kanssa tullut vietettyä!

005. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?

Eipä sitä juurikaan enää tässä vaiheessa taida kenenkään kanssa sillä tavalla riitaantua. :)

006. Oletko muuttunut paljoa viimeisen vuoden aikana?

Kai sitä ihminen jatkuvasti muuttuu jollain tavalla. Uskon muuttuneeni ja edelleen kasvaneeni ihmisenä. 

007. Oletko lihonnut?

Lihonnut ja laihtunut. Aika lailla taitaa tilanne kuitenkin olla +/- 0, jos viime vuoteen vertaa. Hauska havainto, että kesän aikana työpaikallani lihosin suunnilleen viisi kiloa aivan loistavan ruokapolitiikan ansiosta. :D Kertoneeko sitten opiskelijaelämän ankeudesta vai voiko stressivatsani aktivoitumisella olla osansa asiassa, kun nuo viisi kiloa ovat tähän mennessä aika tehokkaasti kadonneet.

008. Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana?

Yllättäen, en. 

009. Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana?

Kyllä! Ja jopa sitä ihan ensimmäistä kertaa! :) Itse asiassa olen käynyt leffassa yksin useampaankin otteeseen tämän vuoden aikana. Nähtyä on tullut niin Titanic 3D, Lumikki ja metsästäjä kuin uusin Twilightikin. Kannatan todellakin yksin elokuvissa käymistä, äärimmäisen mukavaa ajanvietettä, jos minulta kysytään.

010. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana?

Kyllä, jes! Napakorunhan minä kävin helmikuussa ottamassa. Suunnitelmissa olisi jotain muutakin pientä, ehkäpä ensi vuoden aikana saisin senkin aikaiseksi. Lopputuloksen tulen varmaankin näyttämään täällä, jos suunnitelmani rohkenen vuoden aikana toteuttaa. 

011. Kuka oli paras uusi tuttavuus?

Yuliya varmaankin. Meidän tutustuminen oli kyllä aivan Jumalan suunitelmaa, niin hauska se meidän ensimmäinen tapaaminen ja tutustuminen kyllä oli. :)

012. Piditkö uudenvuodenlupauksesi?

Lupasin lopettaa kynsieni pureskelun ja aika ylpeä olen kyllä lopputuloksestakin. Kynteni ovat voineet erittäin hyvin aina tähän talveen saakka, jolloin ne alkoivat halkealla ja napsua poikki aivan itsekseen. En kuitenkaan niitä ole juuri nimeksikään vuoden aikaan nakertanut, joten voin sanoa pitäneeni lupaukseni. :) 

013. Synnyttikö kukaan läheisesi?

Eei tainnut?

014. Kuoliko kukaan läheisesi?

Ei onneksi.

015. Missä maissa kävit?

Ja näitähän kertyi pyöreät nolla! Ensi vuonna lupaan tehdä parannuksen.

016. Mitä haluaisit vuodelta 2013 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2012?

Saattaa vaihtoonlähtöjärjestelyt siihen pisteeseen, että lentoliputkin ovat jo hankittuna. Kovastihan sinne vaihtoon tosiaan yritettiin lähteä, mutta loppuviimein päädyimme siirtämään vaihdon tulevalle syksylle.

017. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2012?

Vaikka hieman viime vuoden puolellekin menee, niin 31.12.2011-1.1.2012 täytyy mainita! 23.-24.3 olin mahtavalla tutor-leirillä Vesalan leirikeskuksessa. 7.-8.4 musisoimista Alajärven Arvokas-tapahtumassa, huippua! ♥ 14.-15.4, kun vihdoin ja viimein yli kymmenen vuoden odotuksen jälkeen pääsin käymään Luisan luona Espoossa. :D Ainon mökillä vietetyt hetket säilyvät kyllä myös muistoissa pitkään. :) ♥ Mökki vol.1 & vol.2. NiceDesign-leiri 28.-29.9 oli parhautta! 9.-11.11 viikonloppu Helsingissä ihanien ystävien kanssa. :) Hih, paljon hyviä juttuja on siis vuoden aikana tapahtunut. :)

018. Vuoden suurin saavutuksesi?

Suurin saavutukseni..? No aika saavutus oli ainakin läpäistä kaikki koulutukseni anatomian-kurssit kunnialla. Mutta tuohan nyt on aivan tylsä saavutus, mikähän olisi parempi. En kyllä keksi nyt mitään muuta!

019. ...ja suurin epäonnistuminen?

En minä varmaan mitenkään järkyttävästi ole epäonnistunut, kun ei mitään tilannetta hyppää mieleen.

020. Kärsitkö vammoista?

En mistään erityisistä. :)

021. Mikä oli paras asia, jonka ostit?

Rrrrakas ihana Lumiani (josta aion kyllä vielä joskus sen postauksen kirjoittaa :D), sekä joulun alla hankkimani aikuisten potkupuku. ♥

022. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?

Meillä on aivan mahtava soluporukka, jonka jokaista jäsentä arvostan ja rakastan aivan mielettömän paljon! ♥ Heidän kanssaan on vietetty ihania hetkiä ja jaettu asioita menneen vuoden aikana ja uudenvuoden puolella jatketaan. Aivan ihania naisia jokikinen! ♥

023. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?

Luultavasti olen omaan toimintaani ja käyttäytymiseen ahdistunut enemmän kuin kenenkään muun. Toisinaan osaan olla aika pässi. :)

024. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?

Tylsästi vuokraan ja ruokaan ne taisivat mennä.

025. Mistä innostuit eniten?

Varmaankin monistakin asioista, mutta tuo Arvokas-tapahtuma tulee ensimmäisenä mieleen. Siellä laulaminen oli kyllä ihan mielettömän uskomaton kokemus! :)

026. Vuoden 2012 ihmiset:

Solulaiset. ♥ 

027. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?

Hmm. Vaikea sanoa. Ehkä kuitenkin onnellisempi. Olen niin henkisesti kuin fyysisestikin aika väsynyt tällä hetkellä, mutta silti äärimmäisen onnellinen. Ristiriitaista? :D

028. Lihavempi vai laihempi?

Samoissa lukemissa taidetaan mennä.

029. Rikkaampi vai köyhempi?

Ehkäpä hivenen rikkaampi, ainakin sitten kun palkat joulun aikana tehdyistä töistä napsahtavat tilille.

030. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?

Olisin toivonut olevani spontaanimpi. Olin tylsä vanhus, joka lähti nuortenillan jälkeen nukkumaan joka kerta yhtä lukuunottamatta, koska koulu alkoi seuraavana aamuna kahdeksalta. Ensi vuonna haluan viettää enemmän aikaa ihmisten kanssa ja ennen kaikke tutustua uusiin kasvoihin. :)

031. ...entä vähemmän?

Täytyy sanoa, että töitä. Olisi pitänyt olla fiksu ja antaa itselle aikaa levätä. 

032. Miten vietit joulun?

Töissähän se pääasiassa meni. 

033. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhde hetken menneestä vuodesta,  mikä se olisi?

Minulla on aina ollut sellainen filosofia, että en haluaisi muuttaa menneitä. Kaikkine virheine ja onnistumisineen menneisyyteni on muokannut minusta täsmälleen sen ihmisen, joka olen tänä päivänä.

034. Rakastuitko vuonna 2012?

En valitettavasti.

035. Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli?

Ei ainuttakaan.

036. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?

Greyn anatomia, Gilmoren tytöt ja Vain elämää. 

037. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota en vihannut viime vuonna samaan aikaan?

En jaksa käyttää energiaani ihmisten vihaamiseen. :)

038. Mikä oli paras lukemasi kirja?

Erityisen hyviä kirjoja olivat Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaani, Sophie Kinsellan Varsinainen talousihme sekä Kate McCannin Madeleine: Kuka vei tyttäreni?

039. ...entä musiikillinen löytö?

Ei tule mitään tiettyä artistia tai kokoonpanoa nyt kyllä mieleen. :)

040. Mitä halusit ja sait?

Potkupuvun. ♥

041. Mitä halusit, muttet saanut?

Olen tainnut haaveilla kunnon kamerasta jo vuosikaudet, mutta vielä sitä ei ole tullut hankittua. Ehkä ennen vaihtoonlähtöä, niin saa sitten kunnon kuvamateriaalia sieltäkin tallennettua. :)

042. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?

Ehdottomasti Intouchables: Koskemattomat!

043. Mitä teit syntymäpäivänäsi?

Kalenteri kertoo ainakin sen, että olen syntymäpäivänäni matkannut kotikonnuille, mutta muusta aktiviteetistä minulla ei ole minkäänlaista mielikuvaa. Luultavastikaan en ole tehnyt mitään ihmeellistä. :)

044. Ketä kaipasit?

Muutamia kavereita, joita en ollut nähnyt pitkään aikaan.

045. Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi?

Solulaiset, muutamat muut ystävät, sekä tietenkin Jeesus. ♥

046. Oletko joutunut tappeluun?

En.

047. Oletko tehnyt mitään luvatonta vuoden aikana?

Jaa. Olen minä tainnut päin punaisia kävellä ja jotain muuta tällaista pientä. ;)

048. Oletko juonut "perseitä"?

En ole juonut perseitä. En juo alkoholia.

049. Oletko tehnyt jotain, mitä olet katunut jälkeenpäin?

No ehkä jotain pieniä juttuja, mutta ei mitään suurempaa. 

Siinä siis katsaus tänään päättyvään vuoteen 2012. Ei muuta kuin pää pystyyn ja nokka kohti uusia pettymyksiä vai kuinkas se menikään? ;) Jotenkin ainakin itsellä on nyt sellainen fiilis, että voin odottaa suuria tulevalta vuodelta. Saa nähdä minne Jumala vie, mutta odotan vuotta 2013 innolla. :)

Muuta yhden ihmisen koko maailma

Olen jo pitkään miettinyt oman kummilapsen ottamista ulkomailta. Oikeastaan ajatus taisi lähteä liikkeelle melko pian sen jälkeen kun olin aloittanut kuukausilahjoitukset Unisefille. Vaikka Unisefikin tekee varmasti äärimmäisen paljon hyvää työtä sitä tarvitsevien avuksi, halusin kuitenkin avulleni kasvot. Varmaan vuoden verran tuo kummius siis mielessäni ehti pyöriä ennen kuin otin sen ratkaisevan askeleen ja kirjoitin tietoni fidan lomakkeisiin netissä ja aloin odottamaan tietoja tulevasta kummilapsestani. 

Fida saattaa joillekin teistä olla tuntematon järjestö, joten tässä pieni lainaus heidän nettisivuiltaan: Fida International on vuonna 1927 perustettu Suomen helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö. Sana fida on latinaa ja merkitsee uskollista ja luotettavaa. Fidan toiminta perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen ja kristillisiin arvoihin. Tällä hetkellä Fidalla on noin kuusikymmentä yhteistyömaata ja järjestön tekemä työ vaikuttaa noin kymmenen miljoonan ihmisen elämään köyhissä maissa vuosittain. Kummilapsityötä Fidalla on 26 kummikohteessa 14 eri maassa. Toiminta sisältää paljon muutakin, joten jos haluat tietää lisää, napsauta tuota hieman ylempänä olevaa linkkiä. :) Fidan valitsin omaksi järjestökseni tämän kristillisen perustan takia. :)

Aivan kieli pitkällä kotona lomaillessa odotin tietoja tulevasta kummilapsestani. Minulla oli tiedossa ainoastaan kohde ja kuukausittain lahjoitettava summa, loppujen tietojen kerrottiin saapuvan 7-10 päivän kuluessa. Odottelin kotikotonani tietoja sähköpostiin, vaikka olisihan minun pitänyt tajuta, että postillahan he minulle kirjeen lähettävät. Iloinen yllätys siis odotti minua palatessani lomanvietosta takaisin Jyväskylään, kun yllänäkyvä kirje oli kolahtanut postiluukusta ja sen löysin muiden postien joukosta. 

Lahjoitukseni kohteeksi valitsin pienen mietinnän jälkeen Kenian ja Kenian köyhien kylien lapset. Valintani oli loppuviimein melko summittainen, mutta valintaan vaikutti muun muassa se, että halusin oman kummilapsen enkä olla yhteisökummina. Toisena perusteena oli kuukausittaisen lahjoituksen summa, sillä halusin ottaa pienehkön kuukausimaksun, jotta minulla olisi varmasti pitkällä ajanjaksolla varaa sen maksamiseen. Vaikka en yhteisökummi olekaan, Fidalla halutaan tukea koko yhteisön hyvinvointia, eikä pelkästään tämän yhden kummilapsen kehitystä. Fidan kummilapsityö tähtää kestävään muutokseen, joka parantaa kehitysmaiden lasten hyvinvointia. Kummina varustat paikkalisia yhteisöjä huomioimaan lasten perustarpeet kaikilla elämänalueilla. Kummituki ohjataan niin, että siitä on mahdollisimman paljon hyötyä ja iloa niin lapselle kuin koko yhteisölle. Kun yhteisö voi hyvin, myös lapset voivat hyvin. Mielestäni tämä filosofia on oikein toimiva, sillä se estää eriarvosita asemaa lasten välillä tukemalla koko yhteisöä ja sen hyvinvointia. 

Kenian kuivilla alueille ilmastonmuuton on lisännyt entisestään kuivuutta ja tämä yhdessä lisääntyneen puunhakkuun ja eroosion kanssa on rapauttanut yhteisöjen kyvyn tuottaa riittävästi ruokaa. Vesipula vaikuttaa heikentävästi terveyteen ja sanitaatioon. Tämä kaikki yhdessä lisää köyhyyttä. Kyläyhteisöjä tuetaan kokonaisvaltaisesti.

 Koulutuksen kautta autetaan ihmisiä mm. löytämään keioja varastoida sadevettä, annetaan tietoa ja tutkitaan yhdessä, että mitä vihanneksia ja hedelmiä ko. kylän maaperässä voisi viljellä.

Ympäristöasioiden ohella pyritään huomioimaan muita ongelmia, jotka oleellisesti vaikuttavat kyläläisten eläään, mm. terveys- ja HIV/Aids valistus. Erityinen huomio on lasten ja perheiden hyvinvoinnilla. Perustarpeiden lisäksi (koti, riittävä ravinto) pyritään mahdollistamaan koulunkäynti niille lapsille, jotka köyhyydestä johtuen eivät ole koulussa.

Ja tässä hän on! Pieni ja ihana viisivuotias kummilapseni, Caleb, Tangulbein kylästä, joka sijaitsee Kenian pohjoisessa osassa, 333 kilometrin päässä maan pääkaupungista Nairobista. Caileb käy esikoulua ja asuu yhdessä vanhempiensa kanssa. Hänellä on myös kaksi pikkusiskoa. Vanhemmat ovat pienyrittäjiä ja myyvät kasviksia läheisellä torilla. Kotinaan seitsenhenkisellä perheellä on yhden huoneen olkikattoinen savimaja. Jotkut teistä saattavat mielessään laskeskella, että kuinka kolmesta lapsesta ja vanhemmista saadaan seitsemän henkeä. Calebin isällä on kuitenkin useampi vaimo ja ilmeisesti joku/jotkut heistä asuvat yhdessä perheen kanssa.

Suunnitelmissani oli kenties jo huomenna käydä hieman shoppailemassa ja etsimässä joko tarroja tai kiiltokuvia ja jonkun Suomi-aiheisen kortin, ja aloitan kirjoittamaan Calebille kirjettä. :) Kenties tarrat ovat käytännöllisempiä, koska luultavasti heillä ei käytössään liimaa ole. Tai ainakin olettaisin niin? Kirjeenvaihto kummilapsen kanssa on siis tietääkseni useidenkin (kaikkien?) järjestöjen kautta mahdollista. En muiden järjestöjen käytäntöjä tiedä, mutta Fidan kohdalla saan kohteesta kahdesti vuodessa uutiskirjeen, jossa kerrotaan kummihankkeen kuulumisia. Alkukesästä saan kuvallisen vuosiraportin Calebin elämästä ja ennen joulua henkilökohtaisen kirjeen tai piirrustuksen Calebilta itseltään. Harmi, että joulu meni juuri! Itse saan Calebia kirjeellä tai kortilla muistaa aina halutessani. Caleb viettääkin syntymäpäiviään helmikuun alussa, kenties liitänkin kirjeen mukaan syntymäpäiväkortin ja myöhemmin lähetän tuon Suomi-aiheisen kortin. :)

Hihi, olen aivan innoissani tästä koko kummihommasta! Toivottavasti innostus säilyisi vielä vuosien ajan ja viitsisin ainakin muutamia kertoja vuodessa lähettää Calebille postia. Kummiuteni siis jatkuu vaihtoehtoisesti joko siihen saakka, että Caleb on käynyt peruskoulunsa loppuun tai jos perhe muuttaa tai Calebin koulutus jostain syystä odottamattomasti päättyy. Toivottavasti tästä tulee useiden vuosien projekti. :) 

Ps. Lisäsin uuden tunnisteen Fida International, jonka alta voi myöhemmin löytää kaikki kummiutta koskevat postaukset.

Just Little Things 3

Jälleen olisi aika niille elämän pienille asioille. :)

Agen it is time for those little things in life. :)

Pukki ovella kolkuttaa..

Oikeastaan vasta eilen aloin hieman miettimään mitä haluaisin joululahjaksi kun isä soitti minulle ja kysyi toiveitani. Eioota hänelle jouduin kauppaamaan, sillä eipä minulla oikeastaan ole mitään sen kummoisempia toiveita joululahjojeni suhteen. Tai jos totta puhutaan niin en saa tällä hetkellä mieleeni ainuttakaan asiaa, mitä haluaisin pyytää joululahjaksi. :D

Olen joskus vuosia sitten aloittanut Gilmoren tyttöjen katselun, mutta tuolloin jämähdin muistaakseni viidennen kauden jaksoihin jostain syystä. Hetki sitten aloitin kuitenkin sarjan katselun uudelleen ja tällä hetkellä menen kolmannen kauden loppupuolella. Ostin myös Anttilasta edulliseen kymmenen euron kappalehintaan kaudet viisi ja kuusi ja nyt minulta puuttuukin enää ensimmäinen ja viimeinen kausi. Näitä en kuitenkaan aio lahjaksi pyytää, sillä eipä isä niitä kotoapäin Seinäjokea lähempää saisikaan. 

Toinen ultimate-lempparini vuosien varrelta on One tree hill. Parempaa sarjaa saa hakea! Tätä minulla ei olekaan ainuttakaan kautta itselläni ja bongasin tällaisen complete collectionin cdon.comista ja voi kuinka paljon minun tekisi mieli kotiuttaa itselleni tämä sieltä! Meidät erottaa vain enää suolainen 130euron hinta (150euron, jos haluaa Pohjoismaisen julkaisun). Tätä ei edes porukoille tohtisi ääneen mainita, joten tämän hankkiminen jää omille kontoille. Joutunee kyllä ehkä ensin hetken aikaa sulattelemaan ja mutustelemaan ajatusta, ennen kuin viitsii noin suurta summaa tv-sarjaan kuluttaa. :D

Ps. Tuosta viime postauksen tukkajutusta nyt ei taidakaan tarkempaa kirjoitusta tulla, sillä en koskaan saanut tuolta päivältä muita kuvia. Kyseessä oli siis Kuntoportin pikkujoulut joissa olin muotinäytöksessä yhtenä mallina ja sitä varten tukkani oli noin laitettu. :) Kokemushan sekin oli, erityisesti nautin päivässä tuosta osasta kun hiukseni laitettiin. :D