London - Day 7

Koska edellinen ilta oli tuon studio-kierroksen takia venähtänyt tavallista pidemmäksi, heräsinkin myöhemmin kuin muutoin viikon aikana. Siitäkin huolimatta silmäni avasin jo puoli kahdeksan aikaan. En edes yrittänyt ehtiä heti aamupalan alkuun kahdeksaksi, vaan suuntasin sinne suosista hieman myöhemmin ja aloitin aamuni rauhallisesti touhuten. Aamupalalla sitten tutustuinkin ikäiseeni italialaiseen tyttöön, jonka kanssa tuli juteltua niitä ja näitä. Muistini uumenista kaivelin sellaisen informaation, että tyttö olisi sanonut asuneensa vuoden verran Suomessa, mutta toisaalta en voi olla asiasta täysin varma, sillä juttelin sadan muunkin ihmisen kanssa tuon viikon aikana. :D Aamiaisen jälkeen sitten pakkailin seuraavana päivänä koittavaa kotiinlähtöä varten sen verran kuin se tässä vaiheessa oli mahdollista. Lähtö hotellilta viimeisenä kokonaisena Lontoo-päivänä koitti myöhemmin kuin minään päivänä aikaisemmin viikolla lähtiessäni liikenteeseen kymmenen aikoihin.

Havahduin siihen, että minulla oli edelleenkin se London Eyen pääsylippu käyttämättä. En kyllä edelleenkään korkeanpaikankammoni kanssa ollut varma, tohtisinko koskaan tuohon hyrrään astua, mutta pakkohan sitä oli yrittämään lähteä, kerta tuosta kierroksesta oli jo etukäteen maksettukin. Niinpä astuin metroon ja matkasin Westministerille. London Eyen juurella Thamesin rannalla tuli varmaan vajaan tunnin verran rohkeutta kerättyä ennen kuin sydän pamppaillen kävin sen lappusen varsinaiseen lippuun vaihtamassa. Senkin jälkeen arvoin vielä hetken jos toisenkin ennen kuin lopulta "maailmanpyörään" johtavan jonon jatkeeksi rohkenin astua. Onneksi jonon jatkeena ei enää kauan tarvinnut seistä, sillä luultavasti pupu olisi saattanut vielä livahtaa pöksyyn tässäkin vaiheessa. Se pupu kyllä meinasi asettua asumaan housuihini siinä vaiheessa kun vihdoin pääsin sinne kapseliin saakka ja tajusin, että tänne on nyt jäätävä. Istahdin tukevasti sen kapselin keskellä olevalle penkille ja olin melko varma, että tuijottaisin vain syliäni tuon puolen tunnin ajan ja saattaisin ehkä juuri ja juuri selvitä hengissä. :D

Kuten arvata saattaa, olin jännittänyt aivan turhaan. Tottahan sitä hirvittävän korkealla oltiin, siitä nyt ei pääse yli eikä ympäri. Korkeus ei kuitenkaan tuntunut ollenkaan niin pahalta kuin olin kuvitellut, sillä koko härveli liikkuin niin hitaasti ettei liikettä edes tuntenut ollenkaan. Se puolituntinen hujahti sitten lopulta melkoisen nopeasti ja kyllähän ne maisemat olivat miltei henkeäsalpaavan upeat ilmankin ollessa suotuisa maiseman katselua ajatellen. Matkan aikana juttelin myös erään naisen kanssa, joka oli viikonloppureissua viettelemässä perheensä ja ystävänsä perheen kanssa Pohjois-Englannista. Kun sanoin tulevani Suomesta, hän sanoi heidän käyneen joskus lomailemassa Lapissa. Hauskaa, että he ovat Lapissa käyneet kun itse en ole sielläpäinkään vieraillut, vaikka Suomessa asunkin. :D

Yläilmaseikkailun jälkeen palasin tukevasti maan pinnalle ja palkitsin itseni hot dogilla, jota jäin syömään Thamesin rannalle. Vaikka päivä olikin kaunis ja selkeä, niin kylmä viima teki siitä melko viileän. Joen rannalla istuskelin odottamassa suomalaista Hanna-Maria, jonka kanssa olimme sopineet tapaamisesta jo etukäteen. Kun hän saapui paikalle, lähdimme metrolla Brick Lanelle, sillä Hanna-Mari halusi esitellä minulle yhden Lontoon tunnetuimmista markkinapaikoista. Paikka ei jostain syystä sytyttänyt minua ollenkaan niin kovasti kuin Camden Townin markkinat. Tai ehkä ne eivät juuri siitä syystä sytyttäneetkään, että odotin niiden olevan Camdenin kanssa hyvin samankaltaiset. Tämä visiitti jäi siis kovin lyhyeksi ja laihaksi, sillä ainuttakaan tuliaista tai ylipäänsä mitään en markkinoilta ostanut.

Aloin olla hieman ahdistunut tuliaisten puutteen takia ja päätin palata takaisin Camdeniin tuliaisostoksille, sillä kahden viime visiitin aikana olin oppinut jo tuntemaan paikkaa jonkin verran ja minulla oli jo hieman hajua, mitä ostaisin ja kenelle. Camden oli menossa jo jotakuinkin noin kahden tunnin kuluttua kiinni, mutta kun hätä oli todellinen, niin tuliaiset löysin tunnissa. :D Ja aika loistavia löytöjä teinkin vaikka itse sanonkin! Erityisen ylpeä olin isälle ostamastani paidasta, jossa luki: "My daughter went to London and all I got was this lousy t-shirt". Pelkäsin kovasti erityisesti paidan koon puolesta, mutta onneksi se sopi isälle kuin nakutettu ja olen nähnyt sen jopa hänen yllään useampaankin kertaan. Se tuliainen osui siis aivan nappiin. :) Tuolla shoppailureissulla löysin Camdenista aivan uusia koloja ja onkaloita, joten sinne täytyy todellakin vielä palata!

Shoppailun jälkeen olisin jo ollut aika valmista kauraa nukkumaan, sillä takana oli pitkä päivä ja minulla oli kaamea flunssa ja olin aika kipeä jo tässä vaiheessa. Kyseessä oli kuitenkin viimeinen iltani Lontoossa ja olin päättänyt mennä Hillsong Churchiin, joten eihän sitä visiittiä todellakaan voinut jättää välistä! Ja onneksi päätin flunssasta huolimatta mennä, sillä kokous oli aivan loistava! En voinut uskoa, että olin oikeasti Hillsong-seurakunnassa ja olin mielettömän kiitollinen ja iloinen mahdollisuudesta lähteä matkalle Lontooseen ja käydä tuossa seurakunnassa muiden mahtavien kokemuksien lisäksi. Parhaiten fiiliksiäni tuolla hetkellä kuvasi sana overwhelming, täysin toimivaa suomenkielistä käännöstä en tälle sanalle edes tiedä enkä keksinyt edes suomenkielistä sanaa kuvaamaan niitä fiiliksiä. Olin pakahtua onnesta ja kiitollisuudesta, niin sen varmaankin voisi suomeksi ilmaista. :D

Kokous tuntui todella lyhyeltä ja oli mielestäni ihan liian pian ohi. Kokouksen jälkeen lähdimme pienellä porukalla, joka koostui kolmesta suomalaisesta tytöstä, yhdestä unkarilaistesta ja yhdestä muistaakseni afrikkalaisesta jätkästä, yhteen ravintolaan, joka oli varattu seurakuntalaisia varten. Viivyin paikalla suurinpiirtein tunnin verran, jonka jälkeen oli aika palata kotikonnuille, sillä flunssa alkoi käydä liiaksi voimille, pakkaukset olivat vielä jonkin verran kesken ja kello herättäisi viideltä aamulla kotimatkalle. En olisi halunnut tuon viimeisen illan loppuvan koskaan, enkä voinut millään uskoa että seuraavana aamuna olisin jo matkalla takaisin Suomeen ja kauan odottamani ja hehkuttamani mahtava loma olisi pian ohitse ja vain hieno muisto.

Hotellille paluun jälkeen aloin vastahakoisesti pakata viimeisiä matkatavaroita. Pakkaaminen ei yhtään innostanut kun edessä olisi vajaan vuorokauden mittainen kotimatka (kyllä, Lontoostakin voi matkata Suomeen niin kauan :D). Nukahdin sitten lopulta joskus puolenyön aikoihin, mutta nukuin kyllä kieltämättä erittäin kehnosti: yskin koko yön ja alitajuisesti pelkäsin nukkuvani herätyksen yli ja myöhästyväni lennolta. Ei siis ollut mikään ihme, että olin todella väsynyt kun kello viiden tunnin unosien jälkeen pärähti soimaan.

Vappu 2013

Vappu on nyt taas tältä erää juhlittu ja ajattelin muutaman kuvatuksen verran palata omaan vappuuni vuosimallia 2013 ja kertoa, että mitä kaikkea typerää sitä tulikaan tehtyä. Ymmärtänette varmaan, että minulta on kuitenkaan mitään sensaatiomaisia paljastuksia turha odottaa, monen mielestä vietin varmaankin varsin tylsän version vapusta. Tai ainakaan siihen ei kuulunut pisaraakaan alkomahoolia. Mutta pidemmittä puheitta, tässä siis minun vappuni. :)

Minun vappuni alkoi vappuaattona  pediatrian tentin jälkeen. Tentti meni onneksi todella hyvin, joten hyvillä mielin sai lähteä nauttimaan vapusta ja vapaapäivästä, ennen kuin ajatukset pitäisi taas vielä muutaman päivän ajaksi suunnata opintojen loppuunsaattamiseen tämän kevään osalta. Kävin kotimatkalla myös kirjastossa lainaamassa tuon edellisen postauksen teoksen, jonka parissa sitten vietinkin jokusen tuntisen kotiinpääsyn jälkeen. Meillä oli suunnitteilla iltamat porukalla erään hyvän ystäväni luona ja ensin ajattelin, etten jaksa lähteä sinne ollenkaan. :D Olin niin väsähtänyt tuon tentin jälkeen, mutta en edes malttanut nukkua, kun halusin lukea loppuun tuon kirjan. Kerran vuodessa sitä kuitenkin vain vappua vietetään, joten lähdin kuitenkin iltasella ystäväni luokse. Onneksi lähdin.

Lumian kuvanlaatu huonossa valaistuksessa ei ole kummoinen..

Illan ohjelmaan kuului lähinnä munkkien leipomista, yleistä hengailua, jutustelua ja syömistä. Ei mitään erikoista, mutta ei hauskan illan hyvien ystävien kanssa tarvitse mitenkään erityisen kummoinen ollakaan ollakseen mieleenpainuva ja mukava. :) Eräs ystäväni kotopuolesta sitten soittelikin illan suussa, että hän suunnitteli toisen ystävämme kanssa lähtöä Jyväskylään ja hän kyselikin, että oliko täällä minkälaista ohjelmaa. Vaikka täällä ei mitään maata mullistavaa tapahtunutkaan, niin nämä kaksi päättivät lähteä ajamaan noin kahden tunnin matkan Jyväskylään viettääkseen täällä muutaman tunnin. :D Eikä ollut edes ensimmäinen kerta. Illan ollessa vielä nuori, alkoi porukka hajaantumaan ja me päätimme Elisan ja näiden Pohjanmaan vieraiden kanssa lähteä katsomaan, miltä se tivoli näyttää yövalaistuksessa.

Kuva lainattu Elisan blogista. :)

Pojat kävi vähän purkamassa energiaa törmäilyautoissa, ennen kuin toinen heistä vakaasti päätti menevänsä tuohon yllänäkyvään Mega Flippiin, jonka uskoisin olevan tivolin hurjin laite. Kilvan me häntä kiusoittelimme, että et uskalla, et muuten uskalla. Ja kuinka ollakaan. Siellä se tuossa ylläolevassa kuvassa istuu ja kyydin jälkeen kertoi vielä nauttivansa erittäin paljon ja haluavansa uudelleen. Ihan seko tyyppi. Minua ei tuohon vemputtimeen saisi, vaikka maksaisi. Eipä minua kyllä saisi mihinkään muuhunkaan laitteeseen, ettei sen puoleen. :D Sillä väliin, kun ystävämme jonotti Mega Flippiin, niin minä ja Elisa kuvautimme itsemme vapun kunniaksi. Hieman ennen puolta yötä oli sitten aika kotiutua ja mennä kauneusunille.

Vapun juhlinta jatkui keskiviikkona. Hieman eri sapluunalla mentiin, kun mikä oli alkuperäinen suunnitelma, sillä vatsani laittoi taas ranttaliksi aamulla. Tämä ei varmaan ole mitenkään erityisen yllättävää kenellekään? Siitä on kyllä ollut niin paljon harmia viimeaikoina. No anyway, täytyyhän tästäkin tilanteesta löytyä se hyvä puoli. Nimittäin se, että ylipäänsä pääsin lähtemään vapunviettoon vielä keskiviikkona, enkä joutunut kokonaan jäämään kotiin vällyjen alle piiloon pahaa maailmaa.

Onneksi pääsin lähtemään, sillä olin jo kaksi vuotta odottanut saavani laittaa vappuna päähäni ylioppilaslakin, mutta minä kehveli menin viime vuonna unohtamaan sen lapsuudenkotiini. Tänä vuonna oli vaarana käydä samoin, sillä suunnitelmista poiketen en mennytkään käymään kotona viime viikonloppuna, jolloin minun oli tarkoituksena lakki vihdoin tänne kotiuttaa. Onneks nuo kaksi ystävääni päättivät lähteä vapun viettoon tänne ja tajusin pyytää toista heistä hakemaan lakin meiltä kotoa. Tämän pohjustuksen jälkeen siis asunani toimi ah niin ihana ylioppilaslakkini ja kämppikseltäni lainaamat haalarit, sillä en omista omia ollenkaan.

Kiertelin sitten ylpeänä asustani hieman keskustaa ja Harjun viertä ihmetellen valtavaa piknik-kansan joukkoa, joka tänäkin vuonna oli rinteille kokoontunut. Keskustassa oli jos jonkinlaista kojua ja putiikkia, mutta Big Ben mielessäni siintäessä minun ei tehnyt mieli ostaa mitään, vaikka rahaa automaatilta nostinkin sitä varten, että jos sitä nyt jotain pientä ostaisi. En ostanut. Ei harmittanut. Joskus neljän perästä olin sitten vihdoin ja viimein valmis liittymään meidän piknik-seurueeseemme, joka oli kuitenkin suureksi harmikseni juuri hetki sitten hajaantunut. Tallustelin siis vain Harjun läpi seuraten ihmisten piknik-ilakointia ja suuntasin kotia kohti. Matkalla sain kuitenkin päähänpiston kävellä vähän kämpän ohi ja käydä tivolista hakemassa itselleni varsin ylihinnoitellun hot dogin, sillä jääkaapissa oli jälleen paikalla vain pelkkä valo (nyt siellä on jo onneksi paljon muutakin). Ilta jatkui nörtteilyn, lueskelun ja päiväkirjan päivittämisen merkeissä.

Sellainen oli minun vappuni. Millainen oli sinun?

Viime viikkoa kuvien ja sepustuksen kera

On aika palata jälleen ruotuun tämän laittoman kauan kestäneen radiohiljaisuuden jälkeen. Elämä vain niin sanotusti yllätti ja olenkin juossut pää kolmantena jalkana paikasta toiseen, eikä aikaa blogille ole oikein ollut. Kerrataanpas siis, mitä tämän viimeisen kymmenen päivän aikana onkaan oikein tapahtunut. 

Kaksin aina kaunihimpi.

Joskus alkuviikosta lähdin aurinkolasien puutteessa keskustaan kiertelemään kauppoja. Nuo luistelu-postauksessa näkyneet aurinkolasit eivät siis olleet omani, vaan ne olivat eräältä ystävältäni lainassa, kunnes saisin ostettua tilalle omat. Gina tricotista löysinkin sitten täydelliset yksilöt, mutta valitseminen kahden värin väliltä oli niin vaikeaa, että mukaan lähtivät lopulta - ehkä puolen minuutin mietinnän jälkeen - molemmat. Onneksi hinta ei näissä kirpaissut (5,95e?), joten ei harmittanut ostaa noita kaksin kappalein. Ja kyllähän me kaikki tiedämme kuinka noille laseille aina tuppaa käymään, kun ne pyörivät laukun pohjalla, auton penkillä ja huoneen lattialla. 

Maistuis varmaan sullekin?

Olen tosiaan nyt kevään aikana sairastellut todella paljon noiden homeongelmien takia. Siitä syystä olenkin ollut todella paljon vain kotona, ulkona kaikesta sosiaalisesta ohjelmasta. Elämäni helpottui kuitenkin suunnattomasti, kun luentomme siirrettiin suurimmaksi osaksi toiselle kampukselle, jossa noita ongelmia ei ole. Aivan kuin olisin syntynyt uudelleen! En enää ole kuoleman väsynyt koko ajan, en ole koko ajan pahoinvoiva, pystyn hengittämään, eikä päätäni särje. Olenkin tällä viikolla ollut menossa viikon jokaikisenä päivänä ja iltana, mikä on todellakin ihme ottaen huomioon muutaman viikon takaisen tilanteen. Tämä olikin pohjustuksena sille, että viime keskiviikkona olimme soluporukallamme vastuussa nuortenillan keittiöpuolesta. Joka viikko nuortenillan jälkeen tarjolla on siis teetä, sympatiaa ja myös jotain pientä vatsan täytettä ja herkkuhampaan helpotusta. Me leivoimme siis massatuotantona muutaman tunnin aikana noin 250-300 muffinia. Yllänäkyvät yksilöt ovat niitä kauneimpia sellaisia, kaikki eivät näyttäneet ihan noin hyviltä. :D Mutta makuhan se on pääasia, eikös niin?

Torstaina päiväohjelmaani kuuluikin sitten pääasiassa kuoleman tekemistä. Jouduin aamusta piipahtamaan tuolla meidän omalla kampuksellamme juttelemassa hieman opinnoistani ja tekemässä sisäilmailmoituksen koulutuspäällikön kanssa. Tuloksena tuolla hieman reilun tunnin mittaisella visiitillä oli vuosituhannen pahin migreeni. En ole eläessäni kärsinyt niin kovasta päänsärystä. Makasin sängyssä melkein non-stoppina puoli kahdesta iltapäivällä seuraavaan aamuun johonkin puoli yhdeksään saakka. Kun hetkeksi sängystä iltasella joskus yhdeksän aikaan nousin, niin olin hämärässäkin sisällä aurinkolasit päässä, enkä pystynyt sytyttämään valoja yhtään mihinkään. Hetken yritin televisiota katsoa, mutta eihän siitä mitään tullut. Lukemistakin yritin, mutta ei se onnistunut kun en pystynyt laittamaan valoja päälle. Luovutin siis hyvin pian ja iskin takaisin vaakatasoon. Luojan kiitos rukouksiini vastattiin ja sain melko pian unta ja aamulla oloni oli jo huomattavasti parempi, vaikka järjetön päänsärky olikin saanut vatsani aivan sekaisin. Pää alkaa olla normaali vasta nyt viikon jälkeen.

Opiskelun tuoksinnassa.

Päänsärystä huolimatta aloitin perjantaina temppelillä lähetystyötä käsittelevän Kairos-kurssin. Kurssi on tosiaan kahden viikonlopun mittainen lähetysaiheinen kokonaisuus ja tarkoitus olisi palata tänään vielä toiseksi viikonlopuksi tämän kurssin pariin. Kurssi on äärimmäisen antoisa ja mielenkiintoinen, vaikka se samalla teettää myös todella paljon töitä. Ajankohtakaan ei ehkä ollut ihan paras mahdollinen, sillä tämän kevään opintojen kanssa viedään jo viimeisiä ja työtaakka on aikamoinen, mutta luotan siihen, että Jumala antaa minulle voimat tähän loppurutistukseen. Uskon myös, että vaikka viikonloppuni olen opiskellen viettänytkin tuolla kurssilla niin se silti antaa minulle enemmäin kuin mitä se ottaa. Uskon kurssin olevan merkittävässä osassa hengellisessä kasvussani. :) Hyvä puoli kurssissa on myös se, että meidät ruokitaan erittäin hyvin tuolla, joten lämpimän ruoan valmistamisesta kotona ei tarvitse huolehtia. :D Eräs kuorolaisemme on valmistanut viime viikonloppuna meille jo niin hyviä sapuskoita, että odotan jo iltaa, kun pääsee taas nauttimaan hänen keittiönsä antimista. Opiskelijan sydäntä lämmittää. :D

Kesäjuhlien vaatekriisit ratkaistu!

Perjantaista keskiviikkoon saakka vieraili ystäväni Aino Jyväskylässä. Näinkin häntä kahteen eri otteeseen ja tiistaina pyörimme kaupungilla yhdessä. Aivan täysin vahingossa löysin itselleni mekon kesän juhlia varten. Mekko on Vilasta ja korotti kukkaroa muistaakseni hippasen vajaan viidenkympin verran. Kaveriksi samasta putiikista löytyi myös korvakorut, kaulakoruahan tuo mekko ei edes kaverikseen kaipaa. :) Oli kyllä niin hyvä löyty tuo mekko, sillä nuo olivat juuri tuolloin tiistaina tulleet kauppaan ja luultavasti olisivat olleet jo loppu hyvin pian, jos en olisi omaani ehtinyt kotiuttaa. Olen niin tyytyväinen tähän ostokseen! Nyt tarvitsisi vielä jonkunnäköinen huivi/bolero/jakku virallista osuutta varten hankkia ja luultavasti haluan ostaa myös jotkut vaaleat juhlakengät, sillä minulla on pelkästään mustia varastossani. 

En ihan odottanut tällaista yleisöryntäystä.

Ollessamme Ainon kanssa kaupungilla huomasin, että Cubus oli vihdoin torstaina aukeamassa Forumille. Niinpä ajattelin, että piipahtaisin paikan päällä tuolloin kymmeneltä torstaiaamuna ja kävisin hieman tutkailemassa tarjontaa. En oikein tiedä mitä odotin, mutta en ainakaan sellaista väenpaljoutta mikä siellä oli odottelemassa ovien aukeamista jo puoli kymmeneltä, kun paikalle vahingossa eksyin. Porukkaa oli kuin pipoa ja mitä lähempänä ovien avaaminen oli, sitä lähemmäksi (teini)massat tunkivat ja ryntäys oli ihan käsittämätön, kun ne ovet lopulta aukesivat. Porukka meni aivan sekaisin. :D Meinasin jo luovuttaa ihan kokonaan ja palata paikalle toisena päivänä, mutta kerta olin jo puoli tuntia liikkeen ulkopuolella seisoskellut, niin menin sitten sisälle saakka kuitenkin. Ja kyllähän se kolmenkymmenen prosentin alennus kaikista tuotteista houkutteli.

Ja minä kun kuvittelin olevani ainut.

Vaikka loppujen lopuksi teinkin todella hyviä löytyöjä, niin en kyllä enää koskaan menee juuri auenneeseen liikkeeseen. Kaupan kiertely oli todella ahdistavaa, kun samalla rekillä oli kymmenen ihmistä ja koko ajan sait pelätä vahingossa huitaisevasi jotain kun käännyt. Meinasin jo yhdessä vaiheessa luovuttaa ihan kokonaan, mutta jälleen ajattelin, että kerta nyt tänne saakka on tultu. :D Lopulta päädyin sellaiseen suunnitelmaan, että otin kasan vaatteita, joiden kanssa lähdin suoraan kassajonoon, sillä ikä ja terveys olisi mennyt sovituskoppeihin jonottaessa. Siinä matkalla kyllä vielä muutama vaatekappale karsiutui pois ja hyvä niin. Suunnittelin kuitenkin vielä palaavani tässä joku päivä takaisin liikkeeseen, sillä muutama niistä kauppaan jääneistä vaatekappaleista jäi hieman kaivelemaan ja niitä pitäisi päästä sovittamaan. :)

Kukapa nyt maailman pehmeintä velour-asua voisi vastustaa?

Lopulta kassalle saakka päätyivät yllä näkyvä kotiasu, bikinit, rintaliivit ja niihin sopivat alushousut, sellainen bandeau-mallinen pitsihässäkkä, mikä sopii läpinäkyvien paitojen alle, sekä selästä avonainen toppi. Kaikki vaatteet tosiaan lähtivät mukaan sovittamatta, mikä on minulle aivan ennenkuulumatonta. Yleensä minulle ainakin nimittäin käy niin, että menen sovituskoppiin valtavan vaatekasan kanssa ja sovituksen jälkeen pinkasta karsiutuukin 3/4 pois, koska väri ei ole kiva, malli ei ole kiva, vaate ei vain näytä yhtä kivalta päälle kuin mitä se ajatuksissa näyttää tai jotain muuta. Varsinkin alusvaatteita on vähän hankala ostaa sovittamatta. Ja minähän en muistanut muuta kuin vasta kotona, että niillä alusvaatteilla ja uima-asuilla ei ole palautus- eikä vaihto-oikeutta.. :D Hyvä minä. No onneksi ne bikinit olivat aivan täydelliset (mitä nyt yläosan kiinnitysmekanismi oli vähän hassu)! Rintaliivit olisivat saaneet olla ympärysmitaltaan hieman isommat, mutta ne onneksi venyvät ja sama juttu tuon bandeau-hässäkän kanssa. Varsin tyytyväinen olen. :) Onneksi jätin pois toinen parin bikineitä, mitkä meinasin ostaa vain sovitusmielessä. Koska ei minulla tarkoitusta kahtia pareja ollut ostaa, mutta aioin koittaa niitä toisiakin ja palauttaa sitten toiset. Onneksi ne jäivät kauppaan. Tosiaan ainut ostos mihin en ollut tyytyväinen, oli tuo toppi, jonka haluan joko vaihtaa toisen väriseksi tai palauttaa. Melko hyvin siis onnistuttu sokkoshoppailussa mielestäni. :D

Nyt kuitenkin on aika kiirehtää, sillä olen menossa käymään terveydenhoitajan luona. Olen ilmeisesti haudannut maan alle yhden reseptini, joten minun täytyy käydä hommaamassa tilalle uusi. :D Tällä kertaa saan onneksi e-reseptin, jota en voi hukata. Sen jälkeen ajattelin käydä täydentämässä vähän jääkaappia, tehdä tuon Kairos-kurssin tehtäviä ja kuudeksi sitten palata itse sinne kurssille. Odotan iltaa jo! :) Hyvää viikonloppua kaikille!

Summer '12

Elokuun vaihtuessa syyskuuksi on vihdoin hyväksyttävä se fakta, että syksy on todellakin täällä. Olen pitkittänyt tämän postauksen kirjoittamista siitä syystä, että en halunnut oikeastaan kesän vielä loppuvan, mutta nyt se vain on väistämätöntä. :D Kesän aikana keräilin pientä listaa asioista, joista muistan kesän vuosimallia 2012.

So when August is now turning into September, it is time to accept the fact that autumn is finally here. I didn't want to write this post because I didn't want summer to end yet, but now it is something I can't avoid anymore. :D During the summer I was cathering a little list of things I would later remember the summer 2012.



♥
 Kesän aikana katsoin läpi Greyn anatomian kuusi ensimmäistä tuotantokautta. Jyväskylään tulon jälkeen en itse asiassa ole katsonut vielä jaksoakaan seitsemättä kautta, mutta tähän on tulossa muutos hyvin pian. :D / During the summer I watched six first seasons of Grey's Anatomy. After I came back to Jyväskylä, so far I haven't watch a single episode, but that is going to change soon. :D
♥
 Töitä tuli tehtyä kesän aikana yhteensä kolme kuukautta. Aika meni ohi aivan hirvittävän nopeasti ja nautin kyllä töistäni suurimman osan ajasta todella paljon. Se ilmeisesti huomattiin myös työpaikallani, sillä ainakin jouluksi menen takaisin tuonne samaan paikkaan töihin. :) Me likes! / I worked total of three months during this summer. The time passed so fast and I can't believe that I was in Vimpeli for so long! Most of the time I enjoyed my work so much and apparently they saw it there too, because I'm now going back there at least for Christmas. :) Me likes!
♥
 Iltaisin Greyn anatomian katselemisen lisäksi lueskelin muutamia kirjoja. En oikein osaa mennä illalla nukkumaan, jos en lue ensin jotain. Poikkeuksena, jos olen erittäin erittäin väsynyt. Tänä kesänä korkkasin ensimmäiset Sophie Kinsellan kirjat lukemalla teokset Himoshoppaajan sisko ja Varsinainen talousihme. Ehdottomasti täytyy kyseiseltä kirjailijalta lukea lisääkin kirjoja. / I don't know if you have noticed but I like to read a lot. It is hard for me to go to sleep if I don't read something at first. I red my very first Sophie Kinsella's books this summer and I'm definitely going to read more of those in the future!

♥

♥
 Kesän lempibiiseiksi valikoituivat muun muassa Johanna Kurkelan Oothan tässä vielä huomenna, Lalehin Some Die Young, Jeremy Campin There Will Be a Day sekä Sanctus Realin akustinen versio kappaleesta I Want to Get Lost. / My favourite songs for this summer were Johanna Kurkela's song Oothan tässä vielä huomenna, Laleh's Some Die Young, Jeremy Camp's There Will Be a Day and Sanctus Real's acoustic version of their song I Want to Get Lost.
♥
 Kolmen kuukauden työrupeaman aikana kävin unelmavaimon opintoja. Tein ensimmäistä kertaa niin kasvissosekeittoa, lindströmin pihvejä kuin täytekakkuakin: kaikkia hyvin onnistuneesti. Kuten olette viime viikon aikana saaneet blogista lukea, olen jatkanut opintoja myös täällä Jyväskylässä. :D Kyllä minusta vielä tulee hyvä vaimo. ;D / During my three months of work I was starting my studies to be a dream wife. For the first time I did vegetablemashsoup, beetroot steaks and cake. I've continued these studies here in Jyväskylä and I think I'll be a perfect wife some day. ;D
♥
 Jos Greyn anatomian tuijottelu ja töiden tekeminen vei kaikista eniten aikaa kesällä, niin kolmannelle sijalle pääsi Ainon kanssa vietetty aika. Lenkkeilyä harrastimme melko ahkeraan kesän aikana ja vietimme myös melko paljon aikaa heidän mökillään. :) / If I spent most of my time working and watching Grey's Anatomy, third places goes to time that I spent with Aino. One of the best days during the summer were, when we spented some time at Aino's cottage. :)
♥
 Facebookin Bubble Witch Saga -peliin tuli koukutettua itsensä myös pahemman kerran. Nyt en ole peliä pelannut enää muutamaan päivään, mutta kesän alussa tuota pallopeliä tuli kyllä hakattua monen ihmisen edestä. Nyt jumitin yhteen rataan, enkä pääse siitä eteenpäin ja meni mielenkiinto ainakin hetkeksi. :D / For a while I was quite addicted to Facebook's Bubble Witch Saga -game. No I haven't played that for couple of days, because I'm stuck and can't pass this one level at all.. :D 
♥



♥
 Aloitin joskus muutama vuosi sitten ostelemaan itselleni hengellisiä elokuvia: yleensä juhannuksena Keuruulta. Tänäkin kesänä kasvatin noiden elokuvien kokoelmaa teoksilla Corageous ja Gracecard. Elokuvia on muutenkin tullut tuijoteltua kesän ja tämän syksyn alun aikana. Vaikuttavimmaksi pätkäksi voisin nimetä The Lovely Bonesin, josta tuo ylläoleva kuva. Se todellakin kannattaa katsoa! Toinen todella hyvä elokuva oli tämä moderni versio Red Riding Hoodista. En kuitenkaan olettanut sen olevan niin pelottava! Valot päällä sitä illalla katselin. x) / Couple of years ago I started to buy myself relogious movies: usually I bought them from Keuruu when I was there in midsummer. Also this summer I raised by collection with movies Corageous and Gracecard. I've been also watching some movies during this early autumn and I can say that the most impressive movie was definitely called The Lovely Bones. You really need to see that (the picture above is from that movie)! Another really good one was a modern version of Red Riding Hood. I just didn't know it was that scary. :D 
♥
 Vaikka kesä säiden osalta olikin hieman laimea, niin pidin siitä, että öisin sai nukuttua, koska juuri koskaan ei ollut liian kuuma. Muistan ainoastaan kaksi yötä jolloin oli liian hiostava ilma ja oli vaikea nukkua. En muutenkaan ole kovien helteiden ystävä, nautin eniten sellaisesta hieman reilusta kahdestakymmenestä asteesta. :) / Even though the weather was not so good in summer, I was pleased that I was able to sleep well and it wasn't too hot. I remember only too nights that it was little bit too hot but otherwise I used my blanket every night and didn't feel too hot. :) I'm usually not that person, who likes hot weather, little bit over twenty degrees is enough for me.
♥
Tästä kesästä mieleen jäi myös äärimmäisen pieleen menneet kesälomasuunnitelmat. Ehdin jo pienen hetken iloita elämäni ensimmäisestä rantalomasta, mutta pitihän se arvata, että ei siitä mitään tullut. :D Onneksi mieltä kuitenkin kohentaa keväälle sijoittuva vaihto, ilman sitä ajatusta olisi ehkä pää hajonnut. / I can also remember this summer because of plans that didn't go as planned. It was so close that I had my first holiday abroad, but should I have guessed and it is not going to work. :D Luckily I still had the exchange coming so I didn't loose my mind completely. :D
♥



♥
 Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä on jäätävä määrä perattuja ja syötyjä mansikoita. Oikeasti niitä tuli syötyä litrakaupalla. Töihin meille tuotiin parhaimmillaan muutamana perättäisenä päivänä useampi laatikko mansikoita, jotka täytyi perata ja pakastaa. Tulihan niitä siinä samalla ähkyyn saakka syötyäkin. :D Ei ole vielä tullut juurikaan koskettua mansikoihin, joita minulla viisi litraa pakastimessa on odottamassa talvea. / Last but not least I can mention the huge amount of strawberries I eated and packed to freezer. Seom days we got two boxes of strawberries to work so I also eated them quite a lot. :D I have 5 litres in my freezer but they are almost untouched after this summer.
♥

Kaiken kaikkiaan kesä oli melko lailla onnistunut, vaikka se aika pitkälti työn ympärillä pyörikin. Ainakin sai hyvää työkokemusta omalla alalla, jalan oven väliin ainakin tuonne yhdelle työpaikalle, sekä rahaa säästöön kevään vaihtoa varten. Ei siis voi valittaa. :) Ei muuta kuin tervetuloa syksy!

All in all the summer was okay even though I spent most of it doing work. At least I got important work experience in my own field, place to work when having holidays and savings for my exchange. So I can't complain. :) There's no more to say, but welcome autumn!

Ps. Kuten olette huomanneet, postauksia tulee huomattavan paljon harvemmin, kuin vielä esimerkiksi viime kuun puolella. Koulu on lähtenyt todellakin täydellä teholla käyntiin ja tälläkin viikolla olen ollut koululla pääasiassa kahdeksasta tai yhdeksästä neljään tai jopa seitsemään. Siihen kun lisää vielä salikäynnit ja muut illan menot, jää aikaa melko vähän. Yleensä olen vain tuijotellut kämppikseni kanssa televisiota vähän aikaa illalla ja mennyt suoraan nukkumaan. En siis ole kadonnut minnekään, minulla on vain elämä, jonka nimi on koulu. :D

Ps. As you probably can see, I don't post so often anymore as I did last month. My own school started this week and I've been really busy with it. I've been at school mostly from eight or nine to four or even to seven o'clock. When you add to that my visits to gym and other stuff I've been doing after school, there is not much time to do anything else. Mostly after I get home, I've just been watching some tv with my roommate and then go to sleep. So I'm not going to disappear. I just have a life and it is called school. :D

When my soul is resting

Kaksi viikkoa sitten vietin ystäväni kanssa yhden päivän ja yön heidän mökillään. Kyseessä on siis sama mökki, jonka ihanuutta ja rauhoittavuutta vannotin kesäkuun puolella. Iltaan kuului...

Two weeks ago I spent one day and night in ther summer cottage. It is the same place as in this post I wrote in June. The evening consisted...

... Saunomista puukiukaan luomassa lämmössä. Uimaan emme kuitenkaan tällä kertaa rohjenneet, vesi oli siihen liian kylmää. :D

... Sauna, which I love from the bottom of my heart. ♥ Though the water was too cold for swimming this time. :D

... Syömistä siihen pisteeseen, kunnes olet varma, että vatsasi räjähtää juuri siihen paikkaan.

... Eating to that point, where you are absolutely sure that your stomach is going to explode.

... Ystävän valmistamaa tiramisu -kakkua, jonka syömistä ei olisi malttanut lopettaa laisinkaan.

... Tiramisu cake made by my friend, that was so good that you couldn't stop eating it.

... Saunan ja takan sytyttämistä välillä onnistuneesti ja välillä vähän vähemmän onnistuneesti. Joka kerta ne kuitenkin syttymään saatiin, ennemmin tai myöhemmin. :D

... Light up the sauna and the fireplace successfully and not so successfully. Still every single time we made it, but it took time more or less. :D

... Koomailua sohvalla miettien samalla, että miksi sitä syömistä ei voi koskaan lopettaa hyvän sään aikana.

... Laying down and trying to figure out, why you cannot stop eating while you are still feeling okay.

... Upeita maisemia ja sorsaperhe, joka lähti meitä karkuun.

... Stunning views and duck family.

... Herkkujensulattelulenkki Vimpelin keskustaan kahdentoista jälkeen yöllä. Mahtava ilma pyöräillä. ♥

... Cycling to city centre of Vimpeli in middle of the night. Awesome weather for that. ♥

... Tien varrelta bongattu päivänkakkarameri. ♥

... Daisies near the road. ♥

A true friend reaches for your hand and touches your heart

Eilen sain viettää täydellisen vapaapäivän ystävien luona vieraillen, mutta sitä ennen kuvamateriaalia toissapäiväisestä työpäivästä. Minä olen selkeästikin vaaraksi itselleni keittiössä, sillä sunnuntaina poltin käteni uunissa ja maanantaina yritin sivaltaa sormeni irti puukolla, siinä kuitenkaan onnistumatta. :D Kunnon lipareen sain kuitenkin aikaiseksi ja hetken tuli kyllä puhistua tämän episodin jälkeen. Onneksi suuremmilta vahingoilta vältyttiin ja laastari pelasti tilanteen. Haava olisi kyllä varmasti parantunut nopeammin Muumi -laastarin alla, mutta töissä ei harmikseni sellaisia käytetä. :D Täytyi sitten tyytyä tällaiseen tylsään kangaslaastariin, joka kyllä ajoi asiansa hyvin. Loppu hyvin kaikki hyvin. Vanhukset saivat maittavan makkarakeiton, eikä yhden makkaran tilalla ollut peukalonpäätäni.

Yesterday I had a chance to spend one perfect free day with many of my friends and loved ones but before that one picture about my Monday at work. :D I'm clearly danger to myself when in kitchen because on Sunday I burned my hand a little when doing things with oven and on Monday I tried to cut tip of my thumb off with knife. Luckily I failed doing that. Though I did quite beautiful cut there. Well luckily that was all and plaster saved the day. :D

Kuvan paita on yksi niistä Jyväskylän ostoksista. :) / Shirt in this picture is one of those I bought from Jyväskylä. :)

Eilen sain siis todellakin vihdoin nauttia taas kuuden päivän putken jälkeen vapaapäivästä, joita kyllä valitettavasti oli tähän hätään tarjolla vain yksi. Onneksi nyt heti kolmen päivän jälkeen saan olla lauantaina ja sunnuntain vapaalla. :) Kuitenkin. Vapaapäivä tarkoittaa minulla ainakin sitä, että hiukset ovat ehdottomasti auki! Töissä hiukset on ehdottomasti pidettävä kiinni niin oman että toisten edun takia, joten kun vapaapäivä vihdoin koittaa, haluan pitää hiuksia välillä aukikin. Suoristusoperaatiolla lähdettiin liikkeelle, sillä hiukseni olivat olleet ranskanletillä edellisen työpäivän, joten ne olivat melkoisen kiharalla. 

Alla myös tilannekatsausta lettini nykyiseen tilaan. Minusta tuntuu, että hiukseni kasvavat aivan järjetöntä vauhtia, sillä vastahan minä ne ehkä kaksi-kolme kuukautta sitten värjäsin ja nyt jo juurikasvua on usean sentin verran. Tältä ne siis näyttävät tällä hetkellä, hyvin suurella todennäköisyydellä ennen Jyväskylään lähtöä ensi kuussa aion näille jotain tehdä. Any suggestions? Tuo väri ei nyt kyllä ihan täysin vastaa todellisuutta, mutta on se nyt suhteellisen lähellä. Latvat eivät ainakaan ole noin tummat oikeasti. :p

So yesterday I had perfect free day after six days at work. Unfortunately I had only one free day, but now after three days at work I'm going to have two days off. :) Buuut. Free day for me means that I'm not keeping my hair tied because I have to keep it that way every day at work so elderly are not finding my hair in their food or anything and I'm not finding my hair in some places I don't want them to be. :D So I started my day by straightenin my hair, because I had French braid at work on Monday so my hair was quite curly after I opened the braid.

Below there is also picture of my hair and how it is looking today. I feel like my hair is growing so freakingly fast because it was like 2 or 3 months ago, when I dyed my hair and already now I have many centimetres of  root growth there.. So this is how they look at the moment but probably I'm going to dye them next month before I return back to Jyväskylä. Any suggestions? That colour is not exactly the same as in nature but quite close to it. 

Nojoo. Tosiaan. Ensin menin käymään ystäväni luona, jonka kanssa siis jaan saman kämpän Jyväskylässä. Emmepä me sen kummempaa tehneet, kuin joimme kahvia ja vaihdoimme kuulumisia. Olemme tähän mennessä nähneet kesällä ainoastaan yhden kerran, joten oli jo aikakin hieman viettää aikaa yhdessä. :)

Ystäväni luota siirryin naapuriin tukiperheeni luokse. Kun olin lapsi, vietin heidän luonaan paljon aikaa isän ollessa töissä. Nykyään tuo virallinen tukiperheosio on jo tietenkin ohi, koska olen täysi-ikäinen, mutta he ovat edelleenkin minulle kuin toinen perhe ja kuulun osaksi pesuetta. Tuossa alaalla olevassa kuvassa onkin heidän karhunkokoinen Berninsä, joka ei kuulema vieraiden kanssa näin läheistä tuttavuutta tee. Sekin on hyväksynyt minut osaksi perhettä. :D Monta tuntia hujahti hyvin nopeasti kuulumisia vaihdellessa, syöden hyvin ja vain laiturilla istuskellen ja laskeskellen päitä, kun perheen pienet lapset olivat polskuttelemassa järvessä. 

Tämän visiitin jälkeen jatkoin vielä hetken iltaa A:n kanssa jutellen ja laiturilla istuskellen. Varsin onnistunut vapaapäivä minusta, vaikka huonettani en siivoamaan ehtinytkään. :D

Okay. Soo. First I went to see my friend, who I'm living with in Jyväskylä. We didn't do anything special, just drank coffee and talked. Before yesterday we had only met once during the summer so it was time to hang out a little. :)

Straight from there I went to visit my support family. When I was child, I spent lots of time there when my dad was at work. Now that official part of being support family is already over, but there as still my second family here in Vimpeli. :) Below here is picture of their "little" dog, which is actually the size of small bear or something. :D Usually it doesn't come that close if there is someone visiting, so he also things that I'm part of the family. :) Many hours went so quickly when we were eating well,  talking and just sitting near the waterline watching the kids of the family swimming and counting heads. :D

Still after this I saw one of my friends, A. We spent some time together also and then it was time to go home 8.30pm or so. It was such a nice free day and I didn't even have time to clean up my room but I don't care! :D

 

Tukiperheeni luota lähti allaolevien tuliaisten kanssa kotiin. Perheen poika oli tuossa keväällä taannoin voittanut arvonnan, jossa palkintona oli matkalaukullinen Maraboun -suklaata. :D Onneksi en itse kokonaista matkalaukullista saanut, mutta melko monituista patukkaa lähti mukaan. Sitten vielä kun pääsin kotiin, niin oli äitipuoleni tuonut tuliaisiksi Keskiseltä pussillisen lakritsia. Nyt löytyy herkkuja vähän liikaakin. :D Onneksi viikonlopun suunnitelmiin kuuluu ajanviettoa Saran kanssa, niin ehkä me voimme yhdessä tuhota näitä nameja, eikä minun tarvi syödä itseäni yksin pyöriväksi palleroksi. x)

And these are the souvenirs what I  brought with me when visiting my support family. Son of the family (my friend) had won a competition where the price was suitcase, which is full of  Marabou's chocolate. Luckily I didn't get the whole suitcase but quite many bars he gave me when I left home. And when I came home, my stepmum gave me liguorice, which she bought when she was shopping. So I have more sweets than I even need. :D Luckily I'm going to have great weekend with my friend Sara, so I can take these with me and I'm not going to eat myself alone looking like giant ball or something. x)

Huomenna saan onneksi nukkua kolme tuntia enemmän, kuin jos heräisin aamuvuoroon, sillä menen ystäväni A:n kanssa lenkille yhdeksältä aamulla ja menen töihin jälleen vasta iltavuoroon. :) Viikonlopun suunnitelmat näyttävät ainakin toistaiseksi aivan loistavilta, sillä meillä on Saran kanssa tulossa kunnon sielunhoitoviikonloppu. :D Perjantaista ehkä jopa maanantaihin saakka laatuaikaa hyvän ystävän kanssa, voisiko enää parempaa pyytääkään? :)

Luckily I have tomorrow possibility to sleep three hours more than if I would have to wake up for morning shift because I'm going to go running with my friend A 9am and I then have eveningshift agen. :) Plans for the weekend are at least at the moment looking great because we are going to have proper "pastoral care" weekend with Sara from Friday till Sunday or even Monday! :) What can be more better way of spending a weekend??

You only live once, but if you do it right, once is enough

Olette varmaan huomanneet, että minun on hirveän vaikea tehdä postauksesta vähäsanaista. Nyt aion kuitenkin yrittää. Nimittäin kaikki mitä haluan eilisestä illasta ystäväni mökillä sanoa, voi kiteyttää yhteen ainoaan sanaan: täydellinen. Täydellinen tapa viettää vapaapäivää, pitkään aikaan saatoin sanoa, että mieleni oikeasti lepäsi. Siinä mielentilassa olisin mielelläni viettänyt pidempäänkin. Saakoon nämä muutama kuva puhua puolestaan.

I think you have noticed, that I find it extremely hard to write a post with few words only. This time I'm really trying hard, because the feeling I had during and after the evening we had with my friend can be described with one word only: perfect. It was perfect way of spending the evening and I cannot remember when was the last time, when I was so relaxed! I could have spent more time feeling like that. I hope that these couple of pictures can tell you a little bit of my feelings.

Rahan ääni

Tänään on ollut taas harvinaisen turha päivä. Ystäväni lähtivät tänään Espooseen ja minunkin oli tarkoitus alunperin lähteä sinne. Velvollisuudentunto pakotti minut kuitenkin jäämään kotiin, sillä kirjoituksiin olisi kerta kaikkiaan nyt luettava. Kuten arvata saattaa lukemisesta ei ole vieläkään tullut mitään, joten nyt vähän harmittaa, että jätin lähtemättä. Jospa nyt saisin loppuviikon aikana edes ensimmäisen kurssin loppuu, ettei tarvitsisi tuntea näin kamalaa syyllisyydentuntoa äärettömästä laiskuudesta. :D Matikantehtäviäkin olisi vielä muutama kymmenen maanantaita varten.

Etten olisi aivan mökkihöperöitynyt, lähdin kävelemään kirpsakkaan pakkasilmaan. Vaikka asteita nyt ei niin valtavasti ollutkaan, niin tuuli teki ilmasta melko jäätävän. Koitin kuvailla hieman läheisellä kalasatamalla yökuvauksella ja kyllähän sillä muutaman ihan hyvänkin kuvan sain napattua. Negatiivinen seikka oli sitten se, että niiden muutaman hyvän kuvan jälkeen kamerani jäätyi totaalisesti, löi luukut kiinni ja valitti patterien loppumista. On suositeltavaa käyttää tehokkaita paristoja. Oh, really??

Eihän siellä pihalla kauaa tarennut, joten ilman etukäteistä varoitusta menin sukulaisteni luokse hakemaan serkustani seuraa. Päätimme pelata klassista Monopolya vähän vähemmän klassisempana versiona. En pidä liiemmin tästä normaalista Monopolysta, mutta pankkikortin kanssa peli on huomattavasti mielenkiintoisempi. Matsimme venyi venymistään molempien korttien katteen kasvaessa, sillä molemmilla ei ollut vielä pystyssä yhtään pytinkiä. 

Jossain vaiheessa peliä korttini saldo näytti 30 miljoonaa ja päätin sitten aloittaa hotellien massatuotannon omille plantaaseilleni. Serkkuni kohtalon sinetöi kuvassa näkyvä kuolemankulma, johon olin istuttanut muutaman hotellin hänelle ansaksi. Kyllähän se peli sitten lopulta päättyikin, minun voittooni. Tietenkin. ;) Rahan ääni.

Samalla ovenavauksella kanssani sukulaisteni luota lähti heidän kissansa, Mirkku. Kissa sattui sattumalta samoihin raameihin tuon kauniin lyhdyn kanssa, jota kuvailin. Yritin ikuistaa kissan uudemmankin kerran, mutta sille tulikin kiire hiirijahtiin ja kuvat jäivät napsimatta. Tosin ei kameran patteritkaan olisi enää kauan kestäneet, joten suuntasin kotiin muihin hommiin.

Olen tänään viisastunut jo melko paljonkin, mutta haluaisin vielä tietää, että kuinka saan tuon bannerin yhtä leveäksi kuin blogipohja? Kuvat ovat nyt suuremmat kuin ennen. En tajua miksi olen tihrustanut niitä pieniä, kun nämä suuremmat ovat paljon selkeämpiä ja parempia. Huh, tänään olenkin uurastanut blogin kimpussa oikein urakalla.