Se on ohi nyt!

Tänään sain vihdoin ja viimein päätökseen tuon kotihoidon harjoittelun. Vaikka nautinkin harjoittelusta suunnattomasti ja toisaalta olisin mielelläni vaikka jatkanut sitä viikolla tai kahdellakin, niin olihan se hyvä fiilis saada taputeltua loppuun. Varsinkin kun viime harjoittelu päättyi sen keskeyttämiseen sisäilmaongelmien takia, niin on helpottunut fiilis, että tämän sain kunnialla suoritettua. :) Eipä tämäkään harjoittelu noiden ongelmien saralla ihan kivuttomasti mennyt: meidän tiimimme toimisto nimittäin on rakennuksessa, jossa on kovastikin ongelmia sisäilman kanssa (minun tuurini tuntien tämä ei liene mitenkään erityisen yllättävää? :D). 

Onneksi ohjaajanani oli kuitenkin sairaanhoitaja, joka myöskin kärsii näistä samaisista ongelmista ja olimme suurimman osan toimistollaoloajasta evakossa toisen tiimin toimistolla. Toisinaan jouduimme kuitenkin viettämään aikaa tuolla hometoimistolla ja kyllä minä sen voinnissani heti huomasin. Tämän viimeisen viikon vietin kuitenkin toisen työntekijän kanssa, sillä oma ohjaajani jäi lomalle. Toisen ohjaajani kanssa vietimme sitten kaikki iltapäivät tuolla pahamaineisella toimistolla, enkä kyennyt tekemään tällä viikolla yhtään ainutta täyttä työpäivää, sillä oireet olivat vain niin kovia. Useinmiten tunnin jälkeen pääni alkoi särkeä, minua alkoi huimata ja aloin voida pahoin. Tiistaina kotiuduin töistä migreenin kanssa ja tänään viimeisenä päivänä viimeiset puoli tuntia kokosin itseäni, etten olisi pyörtynyt. On se hassu juttu, että vaikka selkeästikin oireilen tuota sisäilmaa (kolme viikkoa tein ihan täyttä päivää ja oireilin ainoastaan kun toisinaan olimme muutaman tunnin hometoimistolla ja nyt en sitten pystynyt päivääkään olemaan töissä kolmeen saakka, jääkö siinä nyt epäselvyyksiä että mistä fyysiset oireeni johtuvat?), niin siitä huolimatta sitä miettii että onkohan tämä vika nyt vain korvien välissä. Eilenkin kun lähdin kotiin hyvissä ajoin ennen kuin oireet olivat ehtineet liian pahoiksi, niin mietin vain että olenkohan minä nyt vain laiska. :D Ihmismieli on kummallinen.

Oikeastaan minun piti vain tulla lyhyen lyhyesti kertomaan, kuinka ajattelin tämän iltani ja kenties huomisen päivänikin viettää, mutta runosuoni kukkikin nyt hieman enemmän. Olin siis jo aikaisemmin viikolla oikein kirjoittanut kalenteriini tämän illan kohdalle Leffailta ja sen ajatuksen voimin painoin tämän viimeisenkin harjoittelupäivän. Työpäivän jälkeen kävinkin sitten FilmTownissa vuokraamassa kaksi leffaa ja hakemassa vähän namusia kunnon rentoilua varten. Täytyy kyllä sanoa, että herkut on jo syöty, mutta kumpaakaan leffoista en ole vielä edes aloittanut. :D Katsoin nimittäin muutaman missaamani jakson Salkkareita ja McLeodin tyttäriä ja siinähän ne herkut tulikin nopeasti napsittua. No, voihan nuo elokuvat katsoa ilman herkkujakin huomenissa. ;) Tämän ja huomisen päivän ohjelmassa olisi kuitenkin luvassa lähinnä rentoilua sekä ehkä vähän ulkoilua ja asunnon siivoamista: tällä kertaa kuitenkin ihan siinä määrin vain kun nyt sängystä ylipäänsä jaksan nousta. ;)

Antikvariaatin aarteet

Kävin tässä taannoin tosiaan vierailemassa antikvariaatissa. Olen muutamaankin otteeseen tässä viimeisen muutaman kuukauden aikana käynyt eri antikvariaateissa Jyväskylässä, mutta niiden valikoima ei ole oikein iskenyt meikäläiseen. Tänne putiikkiin en oikeastaan edes eksynyt hyvien valikoimien toivossa, vaan näin ikkunassa jonkun kalamiehen oppaan. :D Siitä tuli heti mieleen isäni ja mietiskelin, pitäisikö minun hommata hänelle joku sellainen seuraavana merkkipäivänä. Kun kerta sisälle saakka olin päässyt niin kysäisin myyjältä samalla, että millainen englanninkielisten romaanien kokoelma heiltä löytyy. Kuten jo tuossa viime vuoden luettuja kirjoja käsittelevässä postauksessa mainitsinkin, olen viime aikoina lukenut entistä enemmän englanninkielisiä romaaneja.

Yllättäen heiltä löytyikin vallan kattava englanninkielisten romaanien kokelma, jota aloin kuola poskella kahlata läpi. Lopulta kaikkien kiinnostusta herättäneiden romaanien joukosta valikoituivat yllä näkyvät kolme opusta. Tuolla reissulla tajusin, että kyseinen antikvariaatti saattaisi vielä jonain päivänä koitua kohtalokseni. :D Päätin kyllä, että seuraavan kerran sinne menen vasta kun edelliset kirjat on luettu, joten ihan heti en kokoelmia pääse penkomaan uudelleen. Tällä hetkellä menossa on nimittäin kuukauden pari jonotusta vaatinut Ville Kivimäen Tieto-Finlandia -palkinnon voittanut teos Murtuneet mielet, jonka jälkeen vuorossa on vielä ystävältäni Ainolta saama Emily Giffin romaani Something Borrowed, jonka jälkeen sitten vasta pääsen käsiksi näihin antikvariaatin aarteisiin.

Oletteko te löytäneet joskus kirja-aarteita antikvariaateista?

Vuoden 2013 luetut

Kun vuosi on nyt viikko sitten vaihdettu, on jälleen aika ottaa katsaus viime vuonna lukemiini kirjoihin. Minulla on siis viimeiset pari vuotta ollut tapana kirjoittaa ylös vuoden aikana lukemani kirjat ja vuoden 2011 sekä 2012 luetut romaanit voi löytää myös blogistani. Vuonna 2012 luettujen kirjojen lista jäi minun mittapuullani varsin säälittävään yhdeksään opukseen ja teinkin uudenvuoden lupauksen lukea vähintään kaksikymmentä kirjaa seuraavan vuoden aikana. Kirjojen lukeminen ei siis todellakaan ole minulle mikään taakka vaan pidän siitä todella paljon ja sen takia halusin antaa enemmän aikaa tälle rakkaalle harrastukselle. Lupauksen kahdenkymmenen kirjan lukemisesta sain pidettyä ja ylitinkin tuon rajapyykin melko monella kirjalla: kokonaan sain luettua yhteensä nimittäin kaksikymmentäkuusi romaani. Mitä minä sitten luin tänä vuonna?

♥ Kirsti Kuronen: Omenapuu laulaa
♥ Suzanne Collins: Nälkäpeli
♥ Suzanne Collins: Vihan liekit
♥ Kaarina Davis: Rankka kutsumus - Sairaanhoitajan päiväkirja
♥ Suzanne Collins: Matkijanärhi
♥ C.S. Lewis: Narnian tarinat - Velho ja leijona
♥ Christopher Andersen: Barack & Michelle
♥ J.R.R. Tolkien: Taru sormusten herrasta - Sormusten ritarit
♥ Todd Burpo & Lynn Vincent: Taivas on totta - Hämmästyttävä tarina pienen pojan matkasta taivaaseen ja takaisin
♥ Hannah Alexander: Ratkaiseva askel
♥ Kerttu Aitola: Lontoonrakeita
♥ Anne Frank: Päiväkirja
♥ Santa Montefiore: The Summer House
♥ J.K. Rowling: Harry Potter and the Philosopher's Stone
♥ Kari "KK" Korhonen & Jukka Mäkinen: Huutavat kivet
♥ J.K. Rowling: Harry Potter and the Chamber of Secrets
♥ Sophie Kinsella: Minishoppaaja
♥ Jude Deveraux: Silkkiäispuu
♥ Jenna Miettinen: Liian nuori
♥ J.K. Rowling: Harry Potter and the Prisoner of Azkaban
♥ Louisa M. Alcott: Pikku naisia
♥ Elizabeth Gilbert: Omaa tietä etsimässä Italiassa, Intiassa & Indonesiassa
♥ Cecilia Ahern: Where Rainbows End
♥ Yann Martel: Piin elämä
♥ J.K. Rowling: Harry Potter and the Goblet of Fire
♥ Jane Green: Life Swap

Vuonna 2013 tuli luettua moniakin hyviä romaaneja. Muun muassa Suzanne Collinsin Nälkäpeli -trilogia yllätti minut todella positiivisesti. En nyt enää hirveän tarkasti muista kirjojen tapahtumia, mutta muistaakseni kaksi ensimmäistä trilogian osaa ahmin hirveää vauhtia, kun taas kolmas ei enää ollut ihan niin hyvä kuin edeltäjänsä, mutta hyvä sekin joka tapauksessa. Jos sieltä ruudun takaa siis löytyy vielä joku, joka ei näitä kirjoja ole lukenut, niin voin ainakin omasta puolestani niitä suositella. J.K. Rowlingin Harry Potter -sarja nyt ei koskaan minun mielestäni vanhene ja se näyttääkin löytäneen paikkansa jok'ikisen vuoden lukulistalta. :p Tällä kertaa aloitin kirjasarjan lukemisen tosiaan uudelleen englanniksi ja neljännestä kirjasta eteenpäin luenkin niitä ihan ensimmäistä kertaa kyseisellä kielellä.

Muita erittäin mainitsemisen arvoisia romaaneja ovat Santa Montefioren The Summer House, josta teinkin Lontoon-matkani päätteeksi ihan oman postauksensa, sillä kirja oli ehkä yksi parhaimmista lukemistani kirjoista koskaan. Jude Deverauxin Silkkiäispuu oli myös mieleenjäävä kirja siinä missä myös seuraavat romaanit: Eliza Gilbertin Omaa tietä etsimässä Italiassa, Intiassa & Indonesiassa, Cecilia Ahernin Where Rainbows End ja Jane Greenin Life Swap.

Voisikin kaiketi sanoa, että olen lukenut varsin mainioita kirjoja tämän vuoden aikana, kun niistä noin monta erityismaininnan saanutta löytyi. Viime vuoden lukulista sisälsi myös edellisvuosia enemmän englanninkielisia romaaneja ja olenkin alkanut kokea sen itselleni soveltuvammaksi lukukieleksi. Vaikka oma äidinkielemmekin on todella kaunis, niin toisinaan vaan tuntuu, että englanti on rikkaampi kieli kuin tämä meidän kotimainen. Tälläkin hetkellä lukemistaan odottaa itseasiassa peräti neljä englanninkielistä kirjaa, joista yhden sain joululahjaksi ystävältäni ja kolme muuta löysin antikvariaatin valikoimista.

Minkäslaisia kirjoja te luitte viime vuoden aikana? Löytyykö mitään suosittelemisen arvoista? ;)

My day - 27.10.

Tykkään itse hirveästi lukea tällaisia Päivä bloggaajan kanssa -postauksia, joten ajattelin kertoa siis kuvien avulla teille tästä päivästäni. Lyhykäisyydessään kuitenkin ensin menneestä viikosta. Aloitin siis maanantaina taas yhden käytännön harjoittelun. Tällä kertaa teen sisätautien harjoittelun sisätautien (yllättävää? ;)) osastolla, joka on erikoistunut neurologisten potilaiden ja diabeetikkojen hoitoon. En voi sanoa muuta kuin että olen aivan fiiliksissä tuosta harjoittelusta! Yleensä harjoittelun ensimmäiset viikot menevät vain ohjaajan perässä kävellessä ja tehtävänantoja odottaessa, mutta tässä harjoittelussa olen pystynyt olemaan hyödyksi heti ensimmäisestä päivästä lähtien ja se on aivan mahtavaa! Minulla on kuitenkin takana jo aika monta harjoittelua ja kokemusta perushoidosta löytyy, joten aikaa ei ole tarvinnut viettää sormi suussa seinäruusuna oleillen, vaan olen voinut jo ottaa vastuuta asioista, joihin koen olevani kykenevä. Olen siis ollut ihan innoissani, jos se ei vielä käynyt selväksi. ;D

Torstai kuitenkin toi vähän takapakkia, sillä minulle tuli illalla kauhea vilu ja kuumemittari näytti lukemien nousevan hieman 37:n paremmalle puolelle. Sehän nyt ei ole monenkaan silmiin vielä lukema eikä mikään, mutta minulla sairastaminen on yleensä sitä, että lämpö nousee vähän yli 37 asteen ja jojoilee sen ja normaalin välillä parisen viikkoa. Tuokin pieni nousu tekee olon puolikuntoiseksi, mutta kuumetta ei oikeastaan ole tarpeeksi kotiinkaan jäämiseksi. Niinpä sitten perjantaina menin töihin, koska en halunnut jäädä kotiinkaan. Puolenpäivän aikoihin aloin töissä ihmetellä, kuinka posket kuumottavat niin kovasti ja olo oli muutenkin kehno. Vastaus löytyi kuumemittarin avulla: minulle oli noussut ihan kunnon kuume. Olin aika ihmeissäni, että mittari sellaisia numeroita edes näytti, sillä en ole tosiaan kärsinyt kunnon kuumeesta miesmuistiin (ellei lasketa viime vuonna ottamani influenssarokotteen jälkeistä kuumepiikkiä). Eipä siinä auttanut kuin lähteä kotiin sairastamaan. Seuraavana yönä teinkin jo kuolemaa vessan lattialla (en nyt ihan kirjaimellisesti) ja viikonlopun olenkin kärsinyt pienestä lämpöilystä ja huonosta olosta. Eipä se olo vieläkään ole mitenkään kummoinen, mutta toivon että pääsen huomenna kuitenkin jo takaisin töihin. Nyt kuitenkin tähän päivään!

1. // Aamuni alkoi siinä yhdeksän korvilla herätessäni toiseen perättäiseen vapaapäivään. Rakastan muuten aivan mielettömästi noita Muumi-lakanoitani, jotka ostin viime Vimpeli-reissullani Halpa-Hallista. Olen jo todella kauan haaveillut Muumi-lakanoista ja nyt ne sain! ♥ Kyllä kelpasi mennä uusiin lakanoihin nukkumaan eilen illalla. :) 2. // Aloin miltei heti herättyäni keittämään riisipuuroa, mutta sen valmistuminen kesti niin kauan, että aamupala täytyi syödä siinä välissä. Siinä samalla oli hyvä lueskella päivän uutiset Keskisuomalaisesta. 3. // Pakkohan sitä riisipuuroa oli sen valmistuttua nokare maistaa, vaikka paljon vatsaan ei aamiaisen jälkeen mahtunutkaan. Kyllä se vain on niin hyvää! ♥ Tätä onneksi riittää nyt töihin evääksi muutamaksi päiväksi.

4. & 5. // Tiskipöydällä lojui jokusen päivän tiskivuori, jota en vain kestänyt enää katsoa. Aamupäivän aikana senkin sain onneksi onnistuneesti tuhottua. En varmaankaan ole ainut jota ärsyttää se, että niitä tiskejä alkaa kasaantumaan uudelleen miltei samantien kun edelliset olet saanut pestyä.. Tekee vain mieli olla käyttämättä koko astioita, ettei tarvisi taas pian olla pesemässä niitä. :D Kun minä joku päivä saan sen astianpesukoneen, niin en enää ikinä valita tiskeistä! Niin varmaan..

6. // Tuossa aamiaiskuvassa oli tosiaan jotain ennenkuulumatonta: nimittäin elämäni ensimmäinen itselleni keitetty kahvikupponen. Pelkään pahoin että olen viimein addiktoitumassa kahviin, sillä muun muassa eilen minun oikeasti teki ihan hirveästi mieli kahvia! Yleensä olen juonut sitä ehkä vain tavan vuoksi harjoittelussa, kesätöiden aikaan jotta pysyisin hereillä ja jos joku sitä on varta vasten keittänyt. En kuitenkaan ikinä ennen tätä päivää ole itselleni keittänyt kahvia, eikä minun oikeastaan sitä ole tehnyt mielikään. Alan selvästi olla rappiolla.. Kohta minäkin varmaan kuulun niiden ihmisten joukkoon, joiden kanssa ei kannata yrittää kommunikoida ennen kolpakollista kahvia.

7. // Riisipuuron keiton lomassa oli hyvästi aikaa hoitaa pakollista Facebookkaamista, uutisten lukua, blogien kahlaamista ja sen sellaista. 8. // Tänään koitin hiuksiini jotain aivan uutta ja yllätyin todella positiivisesti lopputuloksesta! Tämän letin ohje on niinkin yksinkertainen, että tehdään vain tavallista ranskanlettiä, mutta sen sijaan että hiuksia lettiin lisättäisiin sekä ylä-, että alapuolelta, lisätään niitä vain alapuolelta, jolloin saadaan tällainen luukki aikaan. :) Tämä taitaa päätyä kampauksekseni myös huomenna töihin, jos vain sinne saakka terveenä pääsen. ;) 9. // Päivän ohjelmaani kuului avustettavan luona käyminen, joten yövaatteiden tilalle oli vaihdettava jotain muuta. Jalkaan eksyivät pitkästä aikaa H&M:n punaiset pöksyt ja viihdyinkin niissä ja tässä asukokonaisuudessa aivan erityisen hyvin! :)

10. // Sairastamiseen kuuluu olennaisena osana tietenkin elokuvien katselu ja herkuttelu! Viikonlopun elokuvasaldona kolme pätkää: From Prada to Nada, Step Up 2: The Streets & The Ugly Truth. Ensimmäisenä mainittu oli oikeastaan aika huono, toinen oli ihan jees mutta edeltäjänsä on edelleenkin kaikista para ja tuo viimeinen, ja myös tuossa kuvassa esiintyvä, oli kyllä näistä kolmesta ehdottomasti paras ja oikeasti aika hyvä pätkä. :) Tuon jäätelön ihanuudesta ei varmaan tarvitse erikseen mainita. :D 11. // Loppuillan aion jatkaa hyväksi haivaitulla linjalla, eli siis löhöillen ja Greyn anatomian uusinta kautta netistä tuijotellen. Vähän ehkä joutuu myös vielä tuohon jäätelörasiaan kajota.

Suurissa suunnitelmissani olisi aloittaa huominen päivä varsin toimeliaasti, jos vain olen edes jollain tasolla jälleen elävien kirjoissa. Ajattelin aloittaa aamuni aikaisin pienellä kävelylenkillä, jonka jälkeen pesisin pari koneellista pyykkiä, sillä unohdin tämänpäiväiset pyykkivuoroni ihan tyystin. Ennen yhdeltä alkavaa työvuoroani olisi vielä aikaa imuroimiseenkin, jos vain sen jaksan tehdä. Sitten saankin viettää kahdeksantuntisen töissä, jos vointi vain sen suo. Toivon ja rukoilen kyllä, että olen huomenna jälleen terve, sillä en millään malttaisi olla harjoittelusta pois!

Oikein hyvää alkavaa viikkoa kaikille! :) ♥

Pieni paljastus

Käyn toisinaan tuossa naapurissa sijaitsevassa FilmTownissa lainaamassa illanvietettä, sillä sunnuntaista torstaihin saakka nuo muuten kolmen euron hintaiset elokuvat saa opiskelijakortilla vuokrattua naurettavaan yhden euron hintaan. Niinpä sitten sunnuntaina päätin nauttia rauhallisesta koti-illasta ja napata pari leffaa ajanvietteeksi. Ja nyt tulee se paljastus: katson toisinaan aivan naurettavia teinielokuvia, kuten tuo A Cinderella story: once upon a song. :D Kehtaako joku muu tunnustaa harrastavansa samaa? Ja tuo Hamekyttä 3 on muuten aivan loistava elokuva! Jos et ole nähnyt niin suosittelen!

Santa Montefiore: The Summer House

Muutama kuukausi sitten kirjoittaessani teille neljännestä päivästäni Lontoossa, mainitsin ostaneeni minulle entuudestaan tuntemattoman kirjailijan, Santa Montefioren, kirjoittaman romaanin The Summer House. Tuo romaani osoittautui niin hyväksi, että se ansaitsee ihan oman postauksensa. Jospa joku teistä innostuisi tarttumaan siihen. :) Ensin täytyy kuitenkin kertoa tuosta kuvasta hieman. Olin kuudentena Lontoo-päivänäni viettänyt jo monta tuntia kierrellen Camdenissa, mutta palasin sinne vielä hetkeksi ennen Warner Bros. -studioille lähtemistä. Camdenhan on tunnetusti täynnä mitä herkullisemman näköistä ruoka- ja leipomus-kojua ja niinpä kiertelinkin arpoen, että mitä herkkua sitä haluaisi maistella. Lopulta päädyin tuollaiseen suklaakuorrutteiseen donitsiin ja tuorepuristettuun appelsiinimehuun. Näiden herkkujen ja tuon kirjan kanssa istahdin sitten hetkeksi ihmisvilinän keskelle ja luin jokusen tovin. Sitten se valtasi minut, nimittäin onnellisuuskohtaus. Tiedättekö sen tunteen, kun yhdessä hetkessä tiivistyy kaikki hyvä fiilis, mitä vain voi kuvitella? Minulla oli juuri tuollainen olo tuossa hetkessä. Kuinkas minulla nyt valittamista olisi voinut ollakaan, olinhan minä Lontoossa lomailemassa, sää oli aivan mahtava, lukutoukka oli löytänyt itsellensä todella hyvän kirjan ja samalla sai haukkailla suussasulavan sokerista ja rasvaista suklaadonitsia odotellen vierailua Potter-fanin paratiisiin. Eihän siinä voinut kuin hymyillä onneaan typerännäköisenä suklaata hampaiden välissä. :D

Mutta palataanpa sitten takaisin siihen kirjaan. Takakansi kertoo kirjasta seuraavaa:

"Antoinette's world has fallen apart: her husband, the man she has loved for as long as she can remember, has died tragically in an accident. He was her rock, the man she turned to for lovr and support, the man she knew better than she knew herself. Or at least so she thought...

For as she arrives at the familiar old stone church for George's funeral, she sees a woman she has never meet before.

Phaendra loved George too, and she could not bear to stay away from his funeral. But as she sits before his wife, she knows that what she is about to reveal will change all their lives forever."

En halua paljastaa tässä juonesta enempää, mutta voin kertoa että siinä vaiheessa kun luulet tietäväsi jo tarinasta kaiken, paljastuu siitä täysin uusia puolia. Tämä on yksi niistä kirjoista joiden et haluaisi loppuvan koskaan ja joiden viimeisiä sivuja yrität lukea säästeliäästi nautiskellen, sillä tiedät sen loppuvan pian. Tätä kirjaa en kyllä voi muuta kuin suositella. Luulisin, että opusta löytäisi hieman suurempien kaupunkien kirjastoistakin, mutta Suomalaisen kirjakaupan englanninkielisten romaanien hyllyjä taannoin tutkiessani, löysin tämän kirjan myös sieltä. :) Jos joku tarttuu tähän kirjavinkkiin tai on jo lukenut kyseisen romaanin, niin kertokaahan rohkeasti omia mielipiteitänne tuolla kommenttiboxin puolella!

*****

Viime aikoina tapahtunutta

Koska en nyt ole viime viikkoina hirveän ahkerasti blogiin kuulumisia päivitellyt, on kuvia kännykkään kertynyt jonkin verran, sillä niitä tulee kuitenkin napsittua. Niinpä siis ajattelin päivitellä pidemmän jakson kuulumiset näin kuvaröykkiön muodossa. Kuvat saa muuten klikattua isommiksi, jos niitä ei oikein tahdo nähdä tihrustaa. :)

1. // Viikon mittaisella visiitilläni Jyväskylään heinä- ja elokuun vaihteessa tein hiuksilleni jotain käsittämättömiä taikoja ja ne näyttivät niin kivoilta, että tilanteesta täytyi ottaa todistusaineistoa. 2. // Työpäivän ohessa napsaistu kuva Ainolle demonstroimaan kuinka hyvin hänen tuliaisiksi tuomansa korvakorut mätsäsivät työpaitani värin kanssa. 3. // Mätsäyksen makua jälleen ilmassa, kun sävy sävyyn kävivät niin sateenvarjo, korvakorut, käsikorut kuin liukuvärjätty neuleenikin.

4. // Kotona vielä majaa pidellessäni lukuvuorossa oli Harry Potter and the Prisoner of Azkaban. Itse asiassa kirja on hieman kesken edelleen. 5. // Heti Jyväskylään palattuani otin suunnakseni kirjaston, sillä viime visiitilläni muistan lukeneeni, että kaikki Jyväskylän kirjastot sulkevat ovensa melkein koko syyskuun ajaksi. Sitä vahinkoa ei siis todellakaan saanut tapahtua, että minulla ei olisi lukemista, joten nappasin mukaan kokonaisen pinon kirjallisuutta to read -listaltani. Näiden parissa luulisi yksi syyskuu kuluvan.

6, 7 & 8. // Yhden iltakävelyn yhteydessä innostuimme Ainon kanssa totaalisesti valokuvaamisesta ja kuvia tuli räpsittyä niin rannalla kuin kaurapellossakin. Kuvamateriaalia siis löytyy runsain mitoin ja ajattelinkin tehdä niistä otoksista vielä erikseen toisen postauksen, niin mieluisia monista niistä kuvista tuli.

9. // Oli aika päästää kauan palvelleet lenkkarini eläkkeelle ja hommata itselle kunnon juoksupopot. Heti ensiaskelmasta lähtien tajusin kuinka tajuttoman surkeat ne edelliset kenkäni olivatkaan olleet. Nyt muutaman kunnon lenkin jälkeen ei enää ollenkaan harmita että maksoin näistä 159 euroa, vaikka se kassalla vielä kirpaisikin. 10. // Jos noista tähän mennessä julkaistuista Lontoo-postauksista ei vielä käynyt ilmi, niin rakastuin kaupunkiin aivan totaalisesti. Päätinkin heti reissun jälkeen että tätä rakkautta pitää päästä pikimiten syventämään ja kaupunkia tutkimaan lisää, joten aloin jo keräämään rahaa uutta matkaa varten. Säästöpossun virkaa toimittamaan pääsi hillopurnukka, johon tuunasin tuollaisen etiketin. Saattaa olla että askartelen vielä paremman, mutta tuolla pääsee alkuun. Säästöpossussa on jo kymmenen euroa ja edelliseltä reissulta jääneet jämäpunnat. Eurossa on miljoonan alku. ;)

11. // Myös rakkauteni aamupuuroa kohtaan on leimahtanut todellisiin liekkeihin jälleen Jyväskylän kotiin paluun jälkeen. Vaikka ei ihan heti uskoisi, niin tuossa kulhossa on sitä puuroakin, kaikkien lempihöysteideni alla tosin. :D 12. // Pian paluuni jälkeen täydensin myös marjavarastojani ostamalla laatikollisen mustikoita ja toisen samanmoisen vadelmia. Harmi kun mansikkasadon aikaan olin jossain ihan muualla kuin Jyväskylässä ja niitä en nyt sitten saanut laisinkaan. Onneksi olen käyttänyt edellisvuoden marjoja niin säästeliäästi, että niitä löytyy vielä jokunen pussillinen pakasteesta. 13. // Yhtenä aamuna perinteisen keitetyn puuron sijaan nautin yön yli jääkaapissa tekeytynyttä tuorepuuroa, joka myös löysi tien sydämeeni. Tästä on tulossa resepti-postaustakin lähiakoina. :)

14 & 15. // Töiden loppuminen on tarkoittanut myös sitä, että minä olen jälleen saanut lakata kynsiäni! Vasemmanpuoleiset ovat tämänhetkiset ja oikeanpuolimmaiset hieman vanhemmat. Haluankin antaa teille muutaman kullanarvoisen vinkin kynsien lakkaukseen liittyen, jotka olen oppinut viime aikoina! Oikeanpuoleisessa kuvassa käytössä pohjalakkana on kirkas persikanvärinen lakka. Jotta kirkkaat lakat oikeasti pääsevät oikeuksiinsa, kannattaa niiden alle lakata yksi valkoinen lakkakerros, jolloin kynnen pinta ei kuulla lakkakerrosten läpi. Ihan mahtava vinkki! Toinen vinkki liittyy molempien lakkausten palloihin. Pinterestin ihmeellisestä maailmasta löysin vinkin että palluroita kynsiin saa helposti hiuspinnien avulla. Tipauta vain pisara haluamaasi lakkaa paperin päälle, kostuta pinnin pää lakkaan ja paina pallo kynteen. Miksi tämä ei koskan käynyt mielessäkään??

Sellaista täällä. :) Mutta mitäs teille kuuluu?

London - Day 6

Hiljaa hyvä tulee vai miten se menikään. :D Vaikka Lontoon-matkastani on jo aikaa kaksi kuukautta, niin jäljellä on vielä muutama matkakertomus tänne jaettavaksi. Tosin mikäs kiire tässä valmiissa maailmassa on vaikka näiden postausten kirjoittamiseen nyt hieman aikaa menikin. Mutta pidemmittä puheitta on aika palata viettämään toiseksi viimeistä täyttä päivää Lontooseen.

Olin tosiaan jo edellisenä päivänä päättänyt iskeä Camdeniin heti sen auetessa kymmenen aikoihin. Olin paikalla kyllä jo hieman etuajassa, mutta onneksi siellä oli jo tosi paljon putiikkeja ja kojuja auki, eikä ajoissa oleminen näin ollen haitannut ollenkaan. Miltei heti suuntasin siihen Camdenin kuuluisaan kenkäkauppaan, jonka seinästä sojottaa se keltainen Converse. Siellähän nappasi välittömästi ja mukaan lähtivät sellaiset korolliset herrainkenkien tyyppiset popot reilun £20 hintaan.

Katutaidetta Camdenissa

Kaiken kaikkiaan kulutin jotain kolmen ja neljän tunnin väliltä markkinoita kierrellen ja täytyy sanoa, että se oli aivan mitättömän lyhyt aika tuon ihanuuden tutkimiseen. Rakastuin siis Camdeniin aivan täysin! ♥ Sieltä voi löytää ihan kaikkea mitä nyt vain kuvitella saattaakaan koruista käsitöihin, lukemattomiin ruokakojuihin, turistikrääsäkauppoihin, taiteeseen ja aina kirjoihin saakka. Kenkien lisäksi tältä reissulta kotiutin sellaisen ihanan sinisen mekon ja söin nälkääni kanapaellaa. Harmitti kyllä hirvittävästi kun annos oli niin valtavan suuri, että jaksoin syödä siitä ehkä hädintuskin yhden kolmasosan ja loput jouduin heittämään pois.. En pidä ruoan haaskaamisesta. x)

Joskus yhden hujakoilla lähdin sitten suuntaamaan takaisin hotellia kohti, jotta ehtisin hieman ottaa lepiä ennen studio tourille lähtöä. Camden jäi kuitenkin kaivelemaan korvien väliin niin kovasti, että noin tunnin lepäilyn jälkeen päätin palata sinne vielä takaisin ennen studioille lähtöä. :D Enpä minä siellä reilua tuntia enempää ehtinyt kuluttamaan, mutta tuon tunnin aikana ehdin syödä onneksi ehkä maailman mehukkaimman ja kaikki muut ylistyssanat ansaitsevan suklaadonitsin!

Meidän kyyti Watfordin juna-asemalta studioille.

Sitten olikin aika suunnata Eustonin juna-asemalle, josta juna kohti Watford Junctionia lähti. Matka taisi kestää vajaan puolen tunnin verran, mutta aika meni kyllä erittäin nopeasti. Watfordilla alkoi sitten jännitys nousta puseroon kun bussipysäkillä Warner Bros. studioille suuntaavia odotti tuollainen Harry Potter -teemainen kaksikerroksinen bussi. Oli vaikea uskoa että näiden kaikkien vuosien jälkeen pääsisin näkemään lavasteet joissa yhtiä kaikkien aikojen lempikirjasarjoistani oli elokuviksi kymmenen vuotta kuvattu!

Olin hieman pilannut jännitystäni lukemalla paljon muiden blogeista heidän visiiteistään studioille ja jotenkin tuo studioiden sisäänkäynti jäi mieleeni, sillä siitä taisi melkein jokaisessa blogissa olla kuvakin. Kun sitten vihdoin seisoin itse tuon sisäänkäynnin edessä, niin oli vähän sellainen wow -fiilis. Was this the place where all that magic happened? Täälläkö Dan, Rupert ja Emma viettivät suurimman osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan? En nyt ehkä ole niin suunnaton fani kuin mitä tämä teksti antaa ymmärtää, mutta uskoisin, että edes vähän Pottereista kiinnostuneet olisivat aika amazed tuonne päästessään. :D Niin, selittelyä. Todellisuudessahan minä olen aika kova fani. Mutta nyt taidan antaa kuvien puhua enemmän puolestaan, ja niitähän tulee paljon. Kuvat saattavat olla jokseenkin sekalaisessa järjestyksessä, mutta älkää antako sen häiritä. :) Enjoy!

Pieni hetki kun kaivelen taskurahani..

Ennen kierroksen alkamista kävin vähän shoppailemassa studiolla sijaitsevassa Harry Potter -krääsäkaupassa, josta saattoi löytää kaikkea mahdollista aina teeastiastoista kirjoihin, kaapuihin, nameihin, luutiin, taikasauvoihin, tanssiaisasuihin ja noidanhattuihin saakka. Itselleni mukaan lähti kierroksen virallinen kuvallinen opas, kaksi ensimmäistä Harry Potter -pokkaria sekä suklaasammako. Suklaasammakko oli vain sellainen must have -juttu, vaikka se maksoihin muistaakseni melkein yhdeksän puntaa. Suklaa oli kuitenkin epäilyksistäni huolimatta erittäin hyvää, sammakko oli valtavan kokoinen ja olihan siellä se korttikin. Harmikseni sain kuitenkin Salazar Luihuista esittävän kortin. Sisäänpääsylipussanikin oli Nagini, harmi. :D

Komero portaiden alla

Suuren salin aamiaiskattaus

Rohkelikkojen vaatetusta

Henkilökunnan pukuja

Vanhin Tylypahkan oppilasta esittävä näyttelijä oli Murjottavaa Myrttiä esittävä Shirley Henderson. Salaisuuksien kammion kuvausten aikaan hän oli jo 37-vuotias. Tällainen pieni fakta tähän väliin. En tiedä voisiko sen tuossa vaiheessa ottaa jo kohteliaisuutena jos näyttää niin nuorelta, että kävisi reilu kymmenvuotiaasta..? Ehkä se olisi kuitenkin jo vähän liian paksua. :D

Minä vuokrasin ennen kierroksen alkamista äärimmäisen käteväksi osoittautuneen audiolaitteen, jossa oli paljon lisäinfoa lavasteisiin, pukuihin, maskeeraukseen ja kaikkeen muuhun elokuvaantekoon liittyen. Ihan koko informaatioarsenaalia en edes jaksanut käyttää hyödykseni, mutta paljon nippelitietoa tuli opittua noiden tietoiskujen kautta. Kuten vaikka sen, että poikien makuusalien sängyt oli mitoitettu näyttelijöille heidän ollessaan reilun kymmenen vuoden ikäisiä, joten elokuvasarjan lopussa he olivat auttamattomasti kasvaneet yli sängyistään. Niinpä kohtaukset makuusalissa täytyi kuvata kulmista, josta tätä sängyn pienuutta ei huomannut miesten roikotellessa jalkojaan sänkyjen laitojen ylitse. Liemien luokan lavasteet taas sisälsivät muistaakseni noin 500 erilaista liemilitkupulloa joiden kaikkien etiketit oli käsintehty. Niin ja Dumbledoren huoneen kirjahyllyt olivat täynnä brittiläisiä puhelinluetteloita, jotka oli vain päällystetty näyttämään vanhoilta kirjoilta. Tällaisia asioita sieltä jäi mieleen. :D

Hermionen, Krumin, Harryn ja Chon tanssiaisasut.

Kostyymejä Fleurin ja Billin häitä varten

Ei riittänyt että samaa vaatekertaa oli yhden kappaleen verran, vaan toisinaan jotain vaatekertaa jotain elokuvan tapahtumaa varten oli jopa monenkymmenen kappaleen verran. Vaatekertoja täytyi olla niin näyttelijöiden sijaisnäyttelijöitä varten kuten myös tapahtumien eri vaiheita varten. Yllä näkyy juurikin kuinka asua on tuhottu elokuvan tapahtumien edetessä.

Ronin sängyn päällä oli äidin kutoma tilkkutäkki - how cute!

Rohkelikkojen oleskeluhuone. Osaako joku sanoa mistä elokuvasta kolmikon asut ovat? ;)

Minäkin täällä hei!

Koukkujalka

Tora

Satuin vierailemaan studioilla siinä mielessä vallan otolliseen aikaan, että vierailulla oli myös elokuvissa esiintyneitä eläinnäyttelijöitä. Tapasinkin siis kuvissa näkyneiden Koukkujalan ja Toran lisäksi muun muassa Trevorin, Posityyhtysen sekä Pimennon työhuoneen posliinilautasissa esiintyneitä kissoja. Kyseisissä rooleissahan oli tietenkin useita näyttelijöitä ja Koukkujalkaakin esitti neljä eri lahjakasta kissanäyttelijää, samoin kuin Hedwigin roolissa nähtiin neljä eri tunturipöllöä.

Luuran-Kokoa!

Kotikolon lavasteet taisivat nousta lemppareikseni studiolla. Niin kotoisaa. ♥

Onko Dudley kotona?

Pitkän sillan muut osat liitettiin kohtauksiin elokuvien jälkituotannossa.

Tässä välissä kierrosta piipahdettiin ulkosalla, josta löytyi niin Likusteritien lavasteet, yllä näkyvä sillanpätkä, Siriuksen moottoripyörä kuin Poimittaislinjan kolmikerroksinen bussikin. Ulkosalla vietin varsin lyhyen ajan, sillä minulla ei ollut takkia mukana kierroksella laisinkaan ja ulkona oli hivenen kylmä, joten siirryin jatkamaan kierrosta sisätiloihin varsin pian.

Viistokuja ♥

Kierroksen lopussa pääsimme hämmästelemään uskomattoman hienoa ja yksityiskohtaista Tylypahkan "pienoismallia". Kyseessähän oli siis valtavankokoinen, siis korostan sanaa valtavankokoinen, huone jossa Tylypahkan tornien huiput kohosivat useiden metrien korkeuteen. Tarkkoja mittoja en pienoismallista muista, mutta se siis oli todellakin huge. Tätä elämystä lisäsi vielä se, että tässä huoneessa taustalla soi koko ajan elokuvista tuttua musiikkia, joka sai melkein tuntemaan kuin itse oikeasti kävelisi Tylypahkan tiluksilla. Tämän loppuhuipennuksen jälkeen kävelimme vielä läpi huoneen, jossa hyllyt notkuivat sauvalaatikoita, joista jokainen oli nimetty yhden elokuvien tekoon osallistuneen henkilön mukaan. Laatikoita oli siis.. erittäin paljon, "tarkkaa" lukumäärää en nyt muista, vaikka senkin kyllä sain tietooni. Olisikohan niitä ollut nelisen tuhatta? Joku korjatkoon, jos olen hirvittävän väärässä.

Niinpä sitten sai päätöksen Warner Bros. studio tour. Mielettömän mahtava kokemus, mutta sanoisin kyllä että jos kierroksesta tahtoo saada kaiken mahdollisen yksityiskohtia myöten irti, niin kyllä siellä saisi melkein kahtena päivänä vierailla. Itse en ainakaan enää loppukierroksen aikana jaksanut keskittyä laisinkaan niin tarkkaavaisesti, sillä väsymys alkoi painaa jalkoja ja silmäluomia. Paljon tuli kuitenkin nähtyä ja koettua! Palattuani hotellille kello taisi näyttää reilua kymmentä, mutta kaiken kävelyn ja tutkiskelun jälkeen olin niin puhki, että nukkumatti taisi kutsua jo paljon ennen puolta yötä. Hymy huulilla nukahdettiin sinä iltana. :)

Tämä postaus oli nyt varmasti pidempi kuin pisin nälkävuosi, pyydän anteeksi! Pääsikö joku urhoollinen loppuun saakka? :D