The day when dream started to become reality

Kuten tuossa postaus kaksi takaperin lupailinkin, aion hieman tarkemmin kertoa täällä vaihtoonhaustani: mitkä ovat taustat ylipäänsä koko ajatukselle lähteä vaihtoon, kuinka käytännön asiat ovat sujuneet tähän mennessä, mitä odotan tulevalta vaihdolta ja niin edelleen. Tarkoituksenani olisi myös täälläkin melko tarkkaan kertoa kaikista haun vaiheista ja itse vaihdosta, jotta sellaiset lukijat joita vaihtoonhaku kiinnostaa voisivat lukea, kuinka homma etenee, muut lukijat voisivat jatkaa ihan vain sen minun elämäni kyyläämistä (:D) ja minä itse voisin myöhemmin olla hieman enemmän perillä näistä elämänvaiheista. :) Olen kyllä tämän asian tiimoilta myös aika ahkerasti päivittänyt paperista päiväkirjaa ja sekin olisi tarkoituksena pitää ajan tasalla koko vaihdon ajan, mutta saa nähdä missä vaiheessa jompikumpi jää päivittämättä. Veikkaan, että ensimmäisenä niin käy sille paperiselle versiolle. :D

 As I said couple posts ago, I'm going to tell you here more about me applying to exchange: what is the background of all this, how I got an idea about going abroad, how all the practicalities have started to solve themselves out, what I'm looking for when I'm applying for an exchange and so on. The main purpose is also in here quite precisesly tell about every phase of applying and being abroad, so those readers who are thinking of going abroad could read how things are going on, other readers could keep on going reading how I'm doing and I could later on think back this part of my life. :) I have started to update the paper version of my diary also about these things and the purpose is also to keep that one updated so I could read my thoughts from there also but we'll see which one is the one that I forget to update. Probably it we'll be the paper diary. :D

Aloitetaanpa siis! Mistä tämä kaikki siis alkoi? Olen aina ollut todella kiinnostunut ulkomaille lähtemisestä ja maailman näkemisestä. Kenties yksi innostuksen lähde on ollut ystäväni, joka kävi meidän lapsuudessamme ulkomailla vähintään kerran vuodessa ja hän toi minulle aina kaikkia hienoja tuliaisia ympäri maailmaa, joista osa edelleenkin koristaa huonettani täällä kotopuolessa. :) Tällä hetkellä ulkomaanmatkailuni rajoittuu kuitenkin tasan kolmeen matkaan, joista kahden määränpäänä oli naapurimaamme Ruotsi ja yhden toinen naapurimaamme Viro. Toinen Ruotsin-matkoista oli vielä sellainen, että kävimme maissakin pyörähtämässä vain ehkä kymmenen minuutin verran. Ollessani lukion toisella luokalla meidän ryhmäämme tuli vaihto-oppilas Thaimaasta. Vuosi hänen kanssaan vierähti aivan liian nopeasti, mutta hänestä sain elinikäisen ystävän, hänen kauttaan sain myös valtavasti rohkeutta englannin puhumiseen (vaikka loppuvuodesta hän puhui jo miltei täydellistä suomea) ja lähtemättömän innostuksen lähteä vaihtoon ulkomaille! Tiesin, että lukioaikanani se ei tulisi olemaan mahdollista, mutta olin aivan varma, että korkeakoulussa hyvän sauman löytyessä, hakisin vaihtoon ihan taatusti. Siitä ei ollut pienintäkään epäilystä.

So let's get started! How this all began? I think I've always been dreaming about going abroad. I have one friend who, when we still were kids, travelled at least once a year and always brought me some nice souvenirs from all over the world and some of them are still in my room after all these years. :) So far I've only been outside of Finland three times: two times in Sweden and once in Estonia. And first time in Sweden, we were actually on shore about ten or fifteen minutes. During my second year of high school, we got into our group an exchange student from Thailand. Year was too short time and too soon it was over, but I got a friend for a lifetime, I wasn't so afraid of speaking English anymore and I was even more sure about that I one day would go an exchange. I knew that it wouldn't be possible when I'm still in high school but after that nothing could stop me. There wasn't the smallest doubt of that.

Ensimmäinen vuosi JAMKissa alkoi, mutta ajatukset vaihtoonlähdöstä olivat vielä melko kaukana taka-alalla. "Onhan tässä vielä kauan aikaa miettiä asiaa, eihän minun lähtöni ole vielä pitkään aikaan", ajattelin, enkä sen kummemmin miettinyt koko asiaa. Taisi olla viime vuoden puolella, kun osallistuimme E:n kanssa vaihtoinfoon ajatuksenamme vain käydä vähän kuuntelemassa, sillä eihän meidän vaihtomme olisi vielä ollenkaan ajankohtainen. Tai niin ainakin meidän annettiin ymmärtää. Hieman vaivaantuneella fiiliksella vaihtoinfossa ainakin minä olin, sillä kaikilla muilla tuntui olevan melko selvät sävelet vaihdon suhteen, yhdellä oli jopa lähtö niin valmiissa kantimissa, että enää vain lentoliput puuttuivat. Ja meiltä sai vain vastauksen: "Nooh minua voisi kiinnostaa lähteminen Ruotsiin, Norjaan, Viroon, Englantiin tai vaikka Espanjaan. En oikeastaan vielä edes tiedä mitä sinne lähtisin tekemään". Kun sitten myöhemmin asiasta keskustelimme, kävi ilmi, että ensimmäinen haku jolla meidän olisi ollut fiksua hakea, meni jo. Ja meille vain oltiin koko ajan toitotettu, että ei teillä ole vielä mihinkään kiire, te ehditte kyllä hakea myöhemminkin. Onneksi jäljellä keväälle 2013 oli vielä täydennyshaku, mutta se koski ainoastaan Euroopan maita ja niitä paikkoja, joita ei vielä siinä varsinaisessa haussa oltu saatu täytettyä.

 First year at JAMK University of Applied Sciences started but the thought of going abroad was still quite far away at the background. "I still have lots of time, I don't have to think this now", I thought and I really didn't give much thoughts for it. It was maybe end of autumn semester when me and E went to listen to this info about exchange period. Our purpose was only to listen a bit because we were told that it is not time for us to apply yet. It was quite embarrassing to listen everyone else telling when they were leaving, where they were leaving and so on when all we knew was that "I could go to Sweden, Norway, Estonia or England. I don't know yet when I'm going or what I'm going to do there". There was one girl, who has everything ready, only thing she needed to do was bying air tickets. Later on when we were talking about this, we realised that we should have actually already applied for spring 2013 but the applying period had already passed. Luckily there was still an additional applying period left but that was only for European countries and for those places that weren't yet filled up.

Tuossa sitten varmaan viikko ennen koulun loppua oltiin sovittu E:n kanssa tapaaminen kv-koordinaattorin luokse, että saataisiin näitä mahdollisia vaihtoasioita jo eteenpäin ennen kesän alkua, sillä tuo täydennyshaku alkaisi jo heti pian koulun alun jälkeen, jolloin haku tulisi todella nopeasti. Oli jotenkin tosi hassua jutella noista asioista tuon tyypin kanssa, koska itselläni ainakin oli tosi epätodellinen fiilis vielä koko lähdöstä ja vieläkin tuntuu siltä, että olenkohan minä nyt muka ihan oikeasti lähdössä johonkin. Tuolloin ainakin osaksi tuo tunne johtui siitä, etten ollut kertonut vielä porukoilleni aikeistani lähteä vaihtoon ja tiesin, että jos jostain, niin heiltä suurimmat vastustelut asialle saisin. Ystäväni E oli hyvin varma jo tuolloin, että hän haluaisi lähteä Irlantiin ja minä totesin vain, että minulle on oikeastaan ihan sama minne lähden, kunhan vain pääsen lähtemään johonkin. Vaihtoehtoina olivat tuolloin muun muassa edellä mainitut Ruotsi, Norja, Viro, Englanti ja Espanja. Aikamme siinä keskusteltuamme kv-koordinaattori kysäisi, että olemmeko aatelleet hakea samaan paikkaan. "Miksi ette lähtisi molemmat Irlantiin?" hän kysyi ja E ja minä vilkaisimme toisiamme. "Mikä ettei", oli vastauksemme ja niin suunnitelmamme alkoivatkin näyttää siltä, että viettäisimme yhteisen kevään 2013 vihreässä Irlannissa.

 So about two weeks before school was ending we went with E to meet international cooridinator so we could get the things started before summer holiday because the additional applying period is going to start almost immediately after start of school in the autumn. It was somehow really strange to think about going because it felt like I'm not going. :D If you know what I mean. I still feel like I'm not sure if I'm going even though I've started to do things so that I could leave after christmas. Maybe first I was so unsure about my leaving was that I hadn't told my parents anything about going and I knew that if someone was going to go against my plans of leaving, it would be my parents. E was already sure that she wanted to go to Ireland, when we went to meet the coordinator. I just said that for me it doesn't really matter where I'm going if I just can go somewhere. But I said, that maybe Sweden, Norway, Estonia, Spain or England would be my options. Then the international coordinator asked that why we don't both go to Ireland. Me and E looked at each others and then we were that why not. So, now it seems like that we both are going to spend our spring 2013 in the green Ireland.

Tähän mennessä vaihdon eteen en ole pystynyt tekemään sen kummempia, kuin täyttämään Europassin (joka on eräänlainen kansainvälinen CV) ja kirjoittamaan motivation letterin, jossa minun piti kertoa hieman itsestäni, miksi olen hakenut tälle koulutusalalle, minkä takia haluan lähteä vaihtoon ja mitä aion vaihdon aikana tehdä. Kv-koordinaattori on toivottavasti laittanut nämä tiedostot jo eteenpäin yliopistoon, jossa aiomme vaihdon aikana opiskella (University College Cork). Seuraava askel on sitten odotella vihreää valoa Irlannista ja jos vihreää valoa näytetään, niin hakupaperit lähtevät Irlantiin sitten syksyllä. :)

 So far only thing I could have done is filling the Europass, which is like international CV and writing Motivation Letter, where I had to tell something about myself, why I decided to start studying nursing, why I'm applying for an exchange and what I'm going to do during it. International coordinator should have already send these files to University College Cork, where we are going to study if we are accepted. Next step is to wait for green light from Ireland and if we get it, in autumn we can send our applying documents there. :)

Kauhistus miten pitkä postaus tästä tulikaan! :D Ja aikaakin tuli käytettyä muutamisen tuntia. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki kaikille, jotka tunnustavat lukeneensa tämän sepustuksen loppuun saakka. x) Mutta nytpä olen ainakin kertonut perusteellisesti kaiken, mitä tämän vaihtoonlähtöajatuksen takana oikeastaan olikaan.

 Gosh how long post this is! :D And I spent few hours for writing it. Ten points to that person who confess reading this from the beginning till the end. x) But no one can now say that I didn't tell precisesly about appllying and thoughts about it. :D